Keniassa Suomi tunnetaan tasa-arvotyöstään

Naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen on pitkään ollut Suomelle yksi kärkiteema yhteistyössä Kenian kanssa. Erityisesti naiset, rauha ja turvallisuus –agendan eli YK:n päätöslauselma 1325:n edistäminen on ollut tasa-arvoyhteistyön keskiössä. Suomi on tukenut Keniaa kansallisten 1325-toimintaohjelmien laadinnassa ja näiden toimeenpanossa sekä kehitysyhteistyöhankkeiden avulla, että dialogin ja kokemustenvaihdon myötä. Muutama vuosi sitten Elisabeth Rehn osallistui pääpuhujana UN Womenin järjestämään vertaisarviointitilaisuuteen 1325-päätöslauselman toimeenpanosta. Paikalla olivat puolustus-, ulko- ja tasa-arvoministerit Keniasta ja tilaisuus inspiroi kenialaisia toisen sukupolven toimintaohjelman kehittämiseen. Maan toinen toimintaohjelma hyväksyttiin viime keväänä vuosille 2020-2024 ja on edellistä selkeämpi ja toiminnallisempi.

Kenia on nähnyt edistystä naisten edustuksessa ja osallistumisessa turvallisuussektorilla ja laajemminkin päätöksenteossa. Tosin perustuslaissa määriteltyä kolmasosan edustusta vaaleilla valittuihin ja nimitettäviin tehtäviin ei vielä ole saavutettu. Ensi vuonna tähän tarjoutuu jälleen tilaisuus, kun maassa järjestetään vaalit. Suomi tukee yhdessä UN Womenin kanssa naisten osallistumista poliittiseen päätöksentekoon. Työ on pitkälti vaikuttamistyötä ja naisehdokkaiden kouluttamista. Hyviä nimitysuutisia saatiin myös hiljan, kun maan ylituomarin (Chief Justice) virkaan nimitettiin ensimmäistä kertaa nainen, ihmisoikeus- ja tasa-arvoaktivitistinakin tunnettu Martha Koome.

Sukupuolistunut väkivalta on COVID-pandemian myötä lisääntynyt eksponentiaalisesti Keniassa, kuten muuallakin maailmassa. Kattavia tilastotietoja ei ole saatavilla, mutta indikaatiota antavat kansalliseen kuumaan linjaan saapuneet yhteydenotot väkivallan uhreilta, jotka kasvoivat 360 prosenttia vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna. Suomi tukee väkivallan vastaista työtä sekä pandemiavasteessa että pidemmällä jänteellä. Tänä vuonna käynnistyy kolmivuotinen yhteistyöhanke Kenian hallinnon tasa-arvoministeriön ja kolmen pilottimaakunnan kanssa sukupuolistuneen väkivallan ehkäisemiseksi ja uhreille tarjottavien palvelujen vahvistamiseksi. 

Kansalaisyhteiskunta on tärkeä yhteistyökumppani tasa-arvotyössä. Paikallisen yhteistyön määrärahoista Suomi tukee kahta kenialaista naisjärjestöä kansallisen 1325-toimintaohjelman jalkauttamiseksi maakuntatasolla. Myös suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat aktiivisia Keniassa ja tekevät muun muassa arvokasta silpomisen vastaista työtä. Kenian hallinto on korkeimmalta mahdolliselta taholta sitoutunut silpomisen lopettamiseen vuoteen 2022 mennessä. Tämä on tärkeä poliittinen sitoumus, vaikka tavoiteaikataulusta jäätäisiinkin. Viimeisimmän väestötutkimuksen (2014, uutta tehdään parhaillaan) mukaan 21 prosenttia 15-49 vuotiaista tytöistä ja naisista oli silvottu.  

Suomen ja Kenian välinen yhteistyö naisten oikeuksien edistämiseksi on monipuolista. Poliittinen vuoropuhelu on siinä vähintään yhtä tärkeää kuin kehitysyhteistyö. Vaikka Kenia kaksi vuotta sitten toimi kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin 25-vuotistapahtuman huippukokouksen aktiivisena emäntänä Nairobissa, vaativat seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet Keniassakin jatkuvaa seurantaa. Kansainvälisillä areenoilla tehdään myös yhteistyötä. Suomi antaa tukensa Kenialle, kun se YK:n turvallisuusneuvoston jäsenkaudellaan 2021-2022 pyrkii edistämään naiset, rauha ja turvallisuus -agendaa. Samalla pohditaan miten yhteistä 1325-kokemusta voidaan hyödyntää Nuoret, rauha ja turvallisuus 2250–päätöslauselman toiminnallistamiseksi sekä Suomessa että Keniassa. Yhteistyö on näin enenevissä määrin tasavertaista kumppanuutta, Suomen uuden Afrikka-strategian hengen mukaisesti.

Anu Ala-Rantala
Kirjoittaja on johtava kehitysyhteistyövirkahenkilö, Suomen Nairobin suurlähetystössä

Tämä kirjoitus on osa sarjaa ”Naiset | Rauha | Turvallisuus – Kirjoituksia Suomen tasa-arvotoimista maailmalla”, jossa Suomen suurlähetystön edustajat eri puolilta maailmaa kertovat, miten Suomi edistää 1325-päätöslauselman tavoitteita.

YK:n 1325 – Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma täytti viime vuonna 20 vuotta. Päätöslauselma on historiallinen, koska se tunnustaa naisten ja tyttöjen roolin kestävän rauhan rakentajina ja sen, että naiset ja tytöt kohtaavat erityisiä uhkia konflikteissa – he tarvitsevat paikan neuvottelupöydissä, heidän kokemuksiaan ja viisauttaan täytyy käyttää yhteiskuntia rakennettaessa ja heidän ihmisoikeutensa pitää turvata, aina. Naisiin ja tyttöihin kohdistuvaan väkivaltaa kohtaan pitää olla nollatoleranssi. Heille pitää turvata pääsy seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin. Väestöliitto on sitoutunut edistämään 1325-päätöslauselman tavoitteita.

Kirjoita kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.