Pandemiatilanne on jatkunut jo vuoden verran eikä loppua näy. Toisen asteen opiskelijat ovat pinnistelleet poikkeuksellisessa tilanteessa lähes koko kuluneen lukuvuoden. Toiset kotoa käsin, toiset koulunpenkillä. Lasten ja nuorten harrastustoimintaa on tauotettu, ja tauot ovat kohdistuneet erityisesti julkisen toiminnan piiriin, jolloin erityisesti vähävaraisilta perheiltä on viety mahdollisuudet lasten harrastamiseen. Nuorten ja lasten pahoinvoinnista puhutaan mediassa, ja ammattilaiset helisevät jonojen kasvaessa esimerkiksi lastensuojelussa ja mielenterveyspalveluissa. Monet perheet voivat pahoin, kun apukäsiä ei ole koronan takia saatavilla.

Vuonna 2020 koronapandemian alkuvaiheilla halusimme antaa nuorille mahdollisuuden puhua koronaan liittyvistä huolista seksuaalineuvontachatissamme. Itse koronaan liittyvät huolet jäivät pieniksi, mutta uskallan väittää, että erityisesti alkuvuonna 2021 koronatoimien vaikutukset nuoriin ovat alkaneet näkyä myös seksuaalineuvontachatissamme. Ahdistus, masennus, yksinäisyys, itsetuhoisuus ja riippuvuudet ovat teemoja, jotka ovat nousseet esiin keskusteluissa. Laadukasta seksuaalineuvontaa ei voi tehdä huomioimatta niitä tekijöitä, jotka nuoren seksuaaliseen hyvinvointiin vaikuttavat. Tämän vuoden polttava kysymys onkin, mikä rooli meillä on nuorten pahoinvoinnin tunnistamisessa ja voimavarojen tukemisessa, vaikka työmme painottuukin seksuaalisuuden kysymyksiin.

Ajattelen, että palvelussamme tulisi huomioida ajan henki sekä pandemiatilanteen jatkuminen, jota hillitsevät toimet ovat kurittaneet nuorten ja lasten arkea sekä hyvinvointia. On tunnistettava tosiasia, että tautitilanteeseen liittyvillä poliittisilla päätöksillä on vaikutus nuorten hyvinvointiin. Pahoin pelkään, että eniten ovat kärsineet ne nuoret, joilla oli vaikeaa jo ennen koronaa. Pelko eriarvoisuuden syvenevästä kuilusta on todellinen, mikä tarkoittaisi sitä, että osa nuorista ponnistaa tulevaan yhä vaikeammista lähtökohdista käsin. Vaikka työskentelemme pääosin seksuaalisuuden parissa, emme voi kieltää sitä tosiasiaa, että seksuaalinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat vahvasti yhteen. Rajoitustoimien vaikutus nuorten sosiaaliseen elämään on ollut niin merkittävä, että meidän tulee vuonna 2021 tunnistaa nuoren pahoinvointi palveluissamme yhä paremmin, vaikka työn ydinkärki olisi muissa teemoissa.

Viivi Sihvonen
Kirjoittaja työskentelee asiantuntijana Väestöliiton nuorten palveluissa