Väestöpolitiikka on pitkän hiljaisen kauden jälkeen noussut nyt vahvasti  suomalaisen politiikan agendalle. Sanna Marinin hallitus käynnisti väestöpolitiikan linjaamisen viime keväänä. Antti Rinteen hallitus oli jo vuonna 2019 aloittanut teeman valmistelun. Selvitys ”Syntyvyyden toipuminen ja pitenevä elinikä, linjauksia 2020-luvun väestöpolitiikalle” julkistettiin maaliskuun alussa. Hankkeen selvityshenkilönä toimi Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch. Hankkeen tukena toimivat hallituspuolueiden valtiosihteereistä muodostettu ohjausryhmä ja itsenäinen Väestöpoliittinen tiedepaneeli. Valtioneuvoston mukaan selvitys käsitellään osana hallituksen puoliväliriihen valmistelua.

Väestöliiton perustamisen taustalla 80 vuotta sitten oli yhtenä huolenaiheena Suomen tuolloinen väestötilanne ja sen myötä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus ja jatkuvuus.  Väestöliitto palasi yhdellä tavalla juurilleen, kun se julkaisi viime syyskuussa Väestöpoliittisen raportin 2020, Kestävän väestönkehityksen Suomi. Se laadittiin yhteistyössä Työeläkevakuuttajat Telan kanssa ja valmisteltiin monipuolisen verkostotyön ja julkisen keskustelusarjan tuloksena.

Väestön määrällinen kehitys ratkeaa syntyvyyden, maahanmuuton ja maastamuuton sekä kuolleisuuden kautta. Väestönkehitys on paitsi lukuja myös herkkä inhimillinen kysymys. Se kätkee sisäänsä ihmisten kaikkein henkilökohtaisimmat elämänvalinnat ja -olosuhteet. Samalla yhteiskunnan kehitys ja poliittiset päätökset vaikuttavat merkittävästi ympäristöön, jossa kukin meistä omat valintansa tekee ja jossa yksilöiden yksilöiden ja perheiden olosuhteet muotoutuvat. Väestöpolitiikan perustana tuleekin olla jokaisen ihmisarvon, henkilökohtaisen vapauden ja yksityiselämän kunnioittaminen ja oikeus päättää omasta lisääntymisestään. Kun katsotaan elämänkaarta kokonaisuutena, myös oikeus parhaaseen mahdolliseen terveyteen ja koulutukseen ja riittävään toimeentuloon ovat väestöpolitiikassa tärkeitä näkökulmia.

Väestöliitossa me ajattelemme, että 2020-luvun väestöpolitiikka on ihmisten hyvinvoinnin politiikkaa, joka ottaa tasapainoisesti huomioon yhteiskunnan ja myös globaalin taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden. Tähän lähtökohtaan soveltuu hyvin selvityshenkilö Anna Rotkirchin esitys tavoitteellisesta ja avoimesta väestöpolitiikasta. Eri toimijat voivat ottaa pöydälle herkkiäkin teemoja, muta niitä on käsiteltävä erilaisia elämänvalintoja ja -tilanteita kunnioittaen. Meidän ei pidä yhteiskuntana valita, ovatko lasten vai vanhusten asiat tärkeämpiä tai arvottaa perhettä ja lapsia koskevia toiveita tai valintoja. Tärkeintä on edistää kestävää terveyttä ja hyvinvointia kaikissa ikäryhmissä, mahdollistaa meidän kaikkien potentiaalin saaminen käyttöön ja antaa tarpeellinen tuki niin itsellisesti eläville kuin perheellisille. Anna Rotkirchin selvitys antaa hallitukselle loistavat eväät ryhtyä toimiin modernin väestöpolitiikan toteuttamiseksi. Väestöliitto seuraa työtä tiiviisti ja tuo esiin omia näkemyksiään toimenpiteiden sisällöstä.

Lisätietoja:

• Anna Rorkirch, Syntyvyyden toipuminen ja pitenevä elinikä, linjauksia 2020-luvun väestöpolitiikalle, Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2021:2. Linkki julkaisuun (avautuu uuteen ikkunaan).
• Tutkimusprofessori Mika Gisslerin blogi THL:n blogissa, linkki blogiin (avautuu uuteen ikkunaan).