Melinda Gates, joka on puhunut tyttöjen ja naisten puolesta jo vuosikymmenten ajan, on koonnut yhteen koskettavia, jopa uskomattomia tosielämän tilanteita eri puolilta maailmaa. Yhteistä niissä on, että naisten ja tyttöjen oikeuksia ei ole kunnioitettu. Päätöksiä on tehty kuulematta heitä itseään.
Esimerkiksi kotitöiden helpottamiseksi on hankittu ’kehitysprojektin’ nimissä iso määrä kodinkoneita, kuten helloja, jotka eivät sovi ollenkaan kyseisen maan ja perheiden ruokakulttuuriin. Lisäksi ne ovat saattaneet olla käyttötapansa ja puhtaanapidon kannalta hankalia.
On hyvin yksinkertainen yhtälö: Jos jotakin työvälinettä aktiivisesti käyttävältä ei tiedustella omakohtaisia kokemuksia, tarpeita ja toiveita, voi parannukseksi aiotusta uudistuksesta tulla turha investointi, ainakin siinä yhteydessä, johon investointi alun perin ajateltiin.
Itse olen törmännyt vuosikymmenten ajan moniin tuotteisiin ja työvälineisiin, joiden suunnittelijoiksi olen toivonut eri sukupuolten, eri kulttuurien ja eri kokoisten ihmisten edustajia. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät ole keneltäkään pois, vaan moninaisuus hyödyttää ja auttaa erilaisia ihmisiä.
Onneksi on vähitellen ymmärretty, usein tosin markkinavoimien logiikan mukaan, että eri mittojen mukaan pitää suunnitella muutakin kuin eri kuppikokojen rintaliivejä. On huomattu, että tarvitaan kevyitä imureita, kompaktin kokoisia matkalaukkuja, riittävän matalalla olevia yläkaappeja, keveitä kannettavia tietokoneita tai sohvia, joissa istumiseksi ei reisiluun tarvitse olla vähintään 75cm pitkä.
Kännyköiden suunnittelun historiassa on ollut vaiheita, joissa ’keskivertokäyttäjän’ käden mitta on ollut pitkälti isokokoisen (miehen) käsi. Eräs miespuolinen pianisti puolestaan suunnitteli itselleen sopivamman pianon, jonka koskettimet olivat perinteistä kapeammat. Niillä hän pystyi soittamaan samoja kappaleita paremmin ja käsien väsymättä. On tutkittu, että ammattipianistien rasitusvammoista kärsivät useammin naiset, ja syy on nimenomaan soittimen koossa, ei yksilön muissa ominaisuuksissa tai soittotavoissa.
On tärkeää ja samalla turvallista, että töissä ja kotitöissä on käytössä laitteita, jotka sopivat erityyppisille ihmisille ja joiden käyttöohjeista eri tavoin oppijat saavat helposti selvää. Markkinoille onkin saatu kännyköitä eri kokoisille käsille, rinkkoja eri muotoisille ihmisille, sekä kuulosuojaimia, turvakypäriä ja pelastusliivejä meille kaikille. Erään rakennusyhtiön henkilöstö sai käyttöönsä työmaavaatteita, joiden selkäpuolen teksteissä luki esimerkiksi: Äiti. Isä. Sisko. Veli. Ystävä. Tämä muistutti osuvasti, että työmaaturvallisuudella on merkitystä myös yksityiselämässä.
Suoranaista sukupuolisyrjintää ei ole aina helppo havaita. Varsinkin se on haastavaa syvien rakenteiden, vakiintuneiden puhetapojen ja sukupuolittavien toimintamallien tunnistamisessa. Eräässä tilaisuudessa käsiteltiin Suomessa kohua ja närkästystä herättänyttä rekrytointikampanjaa, jossa haluttiin firmaan uusi ”Mikko”. Osa piti rekrytointi-ilmoitusta hauskana, osa lähes törkeänä sukupuolisyrjinnän osoituksena.
Edelleen maailmassa on alueita ja valtioita, joissa mieshenkilöt ja ’Mikot’ ovat päättäneet perinteisesti käytännössä lähes kaikesta perheeseen ja perheen talouteen liittyvästä: rahoista, naisen ajankäytöstä, arkisista tekemisistä. Miehelle lähetetään edelleen perheen päänä kyselylomakkeita ja heiltä kysytään näkemyksiä perheen asioista.
’Eikö tämä olekin ihan hyvä?’ -tyyppinen kysymys saattaa olla monelle ihmiselle eri puolilla maailmaa harmittavan tuttu – oli sitten kyse liian painavasta laitteesta tai toimenkuvaan nähden liian matalasta palkasta. Havaitsemansa epäkohdan ja epäsopivuuden esiin nostaminen ja muutoksen tekeminen on vaatinut kautta aikojen paljon aktiivisuutta, vahvuutta ja rohkeutta, usein myös joukkojen yhteisvoimaa.
Työnteon tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat globaalisti vielä kaukana ideaalitasosta. Ne ovat kuitenkin keskiössä hyvinvoinnin ja ihmisarvon toteutumisessa palkallisessa ja palkattomassa työssä.
Esimerkiksi maanviljelyksessä naisten työpanos on globaalisti erittäin suuri: naiset tekevät suuren osan raskaasta ja tarkkuutta vaativasta työstä, kuten kylvämisestä ja kitkemisestä. Silti maanviljelys on tyypillisesti miesten määrittelemä toimiala, ja ’miesten perheen’ toimeentulon muoto.
Myös Suomessa on aloja ja tehtäviä, joissa naisten vaikutus- ja etenemismahdollisuuksia on rakenteilla vaikeutettu. Lisäksi monilla aloilla on jatkuvakestoinen ja syvä matalapalkkaisuuden ongelma. Monien naisvaltaisten alojen ammatteja pidetään ’kutsumusammatteina’. Kuitenkaan kutsumuksella ei asuntolainoja makseta eikä lasten harrastuksia kustanneta.
Jos koronavuosi on jotain osoittanut, se on tehnyt aiempaa näkyvämmäksi naisvaltaisten hoiva- ja palvelualojen merkityksen. Pandemia on nostanut esiin työn ja hoivatyön haasteita, jotka ovat olleet jo pitkään olemassa. Nyt ne vain ovat entistä räikeämmin kaikkien nähtävillä: epäsuhta palkattoman hoivatyön jakautumisessa ja epätasa-arvo eri sukupuolten koulutusmahdollisuuksissa ja työmarkkina-asemassa. Hoiva- ja palvelualojen ammattien arvostuksen pitäisi johtaa myös parempaan palkkaan ja työnteon turvallisiin olosuhteisiin. Niin korona-aikana kuin sen jälkeenkin tasa-arvoisempaa tulevaisuutta kohdin on monin askelin mentävä.
Hyvää tasa-arvon päivää!
______________
Lähteitä
Caroline Criado Perez (2019). Näkymättömät naiset. WSOY, 2020: Royal Societyn Vuoden tiedekirja 2019: Perez kertoo eri puolilta maailmaa tilanteista, rakenteista ja tapahtumista, joissa naisen näkökulma on jäänyt kysymättä. Naiset on sivuutettu mm. tilastoissa, kyselyissä, taloudellisessa ja muussa päätöksenteossa.
Melinda Gates (2019). Tasa-arvo. Nyt! Like Kustannus Oy: Tosielämästä koottuja tarinoita tasa-arvon toteutumisesta ja toteutumattomuudesta eri puolilla maailmaa. Gates esittelee onnistuneita keinoja viedä maailmaa tasa-arvoisempaan suuntaan, auttaa näkemään epäkohtia ja voimaannuttaa muutoksen tekemisessä.