TULEVAISUUDEN TYÖYHTEISÖ ON KIELITIETOINEN

Siluettikuva ihmisistä, joiden päällä erivärisiä puhekuplia, jotka voivat symboloida eri kieliä.

Väestömme ikääntyessä tulemme tarvitsemaan lisää osaajia ulkomailta. Väestöliitossa uskomme, että väestöpolitiikan yhtenä tavoitteena tulee kasvattaa nykyistä muuttovoittoa merkittävästi. Tämän tueksi tarvitaan kansainvälistä rekrytointia, kevennettyä maahanmuuttoprosessia työn perässä muuttaville ja toimivia kotouttamispalveluita. (Lue lisää Väestöpoliittisesta ohjelmasta täältä)

Osaajien rekrytoinnin ohella on keskityttävä myös siihen, miten maassa jo nyt asuvien kansainvälisten osaajien ulkomailla tehty ura ja koulutus tunnistettaisiin paremmin työmarkkinoilla. Miten asiantuntijoiden on mahdollista työllistyä koulutusta vastaaviin tehtäviin, jos äidinkieli ei ole suomi?

Aloitimme syksyllä 2020 Väestöliitossa ensimmäisen vaikuttajaryhmän yritysten edustajista, rekrytoinnin ammattilaisista ja kansainvälisistä osaajista vastaamaan kysymykseen siitä, miten työnantajan luottamusta voidaan parantaa ulkomaiseen osaamiseen. Keskustelu kansainvälisten osaajien työllistymisestä palautuu usein työnantajapuolella kysymykseen kielen osaamisesta. Kyseenalaistamatta saatetaan olettaa, että tehtävänkuva, suomenkieliset asiakkaat tai työyhteisö itsessään vaativat sujuvaa suomen kielen osaamista. Tarvitaan enemmän ymmärrystä siitä, että kielen oppiminen äidinkielen tasoiseksi on hyvin harvinaista aikuisiällä.

Haluamme nostaa kielitietoisuuden merkitystä työpaikoilla jo nyt.

Kielitietoisuus työyhteisössä ei tarkoita siirtymistä englanninkieliseen työympäristöön. Muutoksen pakon sijaan kielitietoisessa työyhteisössä nostetaan keskusteluun ja tarkastelun alle yhden tärkeimmistä työvälineistämme, tavan kommunikoida. Väestörakenteen monimuotoistuessa myös työyhteisöjen diversiteetti ja monikielisyys kasvaa. Menestyvä tulevaisuuden työyhteisö kykenee tekemään kielitietoisia valintoja rekrytoinnin ja työnkuvan muodostamisen yhteydessä sekä ulkoisessa ja sisäisessä viestinnässään. Jokaisen työntekijän tulisi tuntea kuuluvansa täysivaltaiseksi työyhteisön jäseneksi.

Tulevaisuuden työyhteisö on kielitietoinen. Miten sinun työyhteisösi on valmistautunut?

Paremman työelämän kehittäjät,
Inka Saarela ja Gunta Ahlfors

Blogi on osa Tunnista kansainvälinen osaaja -hanketta, joka rahoitetaan ESR:n ja STEA:n varoilla. Väestöliitto täyttää tänä vuonna 80 vuotta ja koulutettujen maahan muuttaneiden työelämäosallisuus on ollut osa Väestöliiton toimintaa jo 10 vuotta.

Kirjoita kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.