Lapsi tuo leivän tullessaan, kuuluu vanha sanonta. Se kuvaa arkielämän lapsimyönteisyyttä ja tulevaisuuden toivon vahvistamista. Raskaus on alkanut ja tulevilla vanehmmilla herää huoli, miten lapsen toimeentulo järjestyy. Nykyisen hyvinvointivaltion aikana sanonta voi viitata myös siihen, että lapsi ja perhe saavat yhteiskunnalta monenlaista tukea. Silti Suomessakaan huoli lapsen elatuksesta ei ole aiheeton, vaan myös lapset joutuvat kohtaamaan köyhyyttä.

Tiistaina 23.3. julkaistiin parlamentaarisesti valmisteltu Suomen lapsistrategia – hienoa! Väestöliiton työn yhtenä tavoitteena on vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta. Väestöliitto on yhdessä muiden lapsi- ja perhejärjestöjen kanssa ollut ehdottamassa lapsistrategian laatimista, jotta kaikki yhteiskunnan toimijat tunnistaisivat Lapsen oikeuksien sopimukseen perustuvat oikeudet, osallistuisivat niiden toteuttamiseen entistä määrätietoisemmin ja herkistyisivät kuulemaan lapsia yhtenä väestöryhmänä.

Lasten hyvinvoinnilla ja yhdenvertaisuudella on lukuisia ulottuvuuksia, joita uusi lapsistrategia ”Kaikkien lasten Suomi” monipuolisesti käsittelee. Väestöliitto painottaa lasten ja nuorten turvallista kasvua, mikä sisältää fyysisen kasvun ja henkisen ja sosiaalisen kehityksen ja näiden osana myös ikätasoisen seksuaalisuuden kehityksen.

Lapsen ja nuoren tasapainoinen kasvu edellyttää myös taloudellista perustaa, lapsen ja perheen toimeentulon turvaamista. Tutkimuksista tiedetään, että köyhyys on erityisen vahingollista juuri lapsille. Köyhyys jättää pitkän varjon lapsen ja nuoren kehitykseen.

Lapsistrategia nostaa nyt ansiokkaasti esiin perheiden riittävän toimeentulon. Strategian mukaan perheiden keskeinen rooli lapsen oikeuksien toteutumisessa on tunnistettu useissa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen artikloissa samoin kuin taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia turvaavissa ihmisoikeussopimuksissa. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 26 artiklassa määrätään nimenomaisesti jokaisen lapsen oikeudesta nauttia sosiaaliturvasta. Strategiassa nostetaan esiin, että Suomen perustuslain 19.3 § täydentää sosiaaliturvaa koskevia perusoikeuksia säännöksellä, jonka mukaan julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.

Strategiassa linjataan jatkotyötä: ”Sitoudutaan vähentämään lapsiperheköyhyyttä määrätietoisin toimin läpi yhteiskunnan. Lapsiperheiden riittävän toimeentulon varmistaminen ja lapsiperheköyhyyden vähentäminen nostetaan painopisteiksi sosiaaliturvan kehittämisessä.” 

Lapsistrategia lupaa leipää ja muuta toimeentulon turvaa lapsiperheille ja lapselle. Tämän turvan määrittelyyn ja toteuttamiseen tulee tarttua viipymättä. Parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean työ on jo käynnissä.  Vanhempien elatusvastuu ja lasten oikeudet on huomioitava sosiaaliturvassa riittävällä tasolla. 

Sosiaaliturvan uudistamisen rinnalla on vietävä eteenpäin sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteellinen uudistus ja vahvistettava terveyskeskusten, perhekeskusten ja kuntien sivistystoimen palveluja niin, että vanhemmat ja lapset saavat tarpeitaan vastaavat palvelut. Myös nämä näkökulmat ovat onneksi hyvin esillä strategiassa. Lapsiperheköyhyyden muuttaminen arjessa pärjäämiseksi edellyttää sekä lapsi- ja perhelähtöisiä palveluja että riittävää toimeentulon turvaa.

Ihmis- ja perusoikeuksien toteuttamiseksi ei riitä, että oikeudet keskimäärin toteutuvat. Lapsen oikeudet ovat tavoitteeksi asetetussa kaikkien lasten Suomessa ihan jokaisen lapsen oikeus.