Vuosi 2020 oli poikkeuksellinen, sitä ei käy kiistäminen. Monille urheiluseuroille vuosi oli täynnä epävarmuutta ja isoja muutoksia. Uuteen vuoteen moni laji ja seura lähtee toiveikkaana siitä, että viimeistään syksyyn mennessä urheilutoiminta voisi pyöriä jo tavanomaiseen tapaan.  

Urheilutoiminnan hiljaiselon aikana on hyvä hetki tarkastella, miten urheiluyhteisöstä voitaisiin luoda vieläkin kutsuvampaa ja turvallisempaa kaikille, kun se jälleen pääsee täyteen vauhtiinsa. Tänä vuonna käynnistetään suomalaisen urheilun yhteinen kampanja, joka kantaa nimeä “Pukukoppipuhe 2021”. Idea kampanjasta on noussut Suomen urheilun eettisen keskuksen (Suek) julkaisemasta “Häirintä suomalaisessa kilpaurheilussa” -tutkimuksesta, jossa kävi ilmi, että iso osa häirinnästä tapahtuu urheilijoiden välillä ja pukukopeissa.  

Kampanjan tarkoituksena on herättää keskustelua siitä, minkälaista pukukoppipuhe on urheilussa, ja minkälaista kulttuurillista ilmapiiriä pukukoppipuhe rakentaa ja ylläpitää. Kutsuuko pukukoppipuhe kaikenlaiset ihmiset tervetulleeksi urheiluyhteisöihin ja luoko se turvallisempaa tilaa kaikille? Entä millaista on hyvä pukukoppipuhe?  

Pukukopeissa ollaan haavoittuvaisia  

Pukukopeissa riisutaan usein vaatteiden lisäksi muitakin suojakuoria, ollaan haavoittuvaisia ja paljaana. Pukukopeissa käydään läpi monenlaisia tunteita, pettymyksestä ja epäonnistumisen tunteesta, iloon ja riemuun. Suuret tunteet tarvitsevat turvallisen tilan kokea ja ilmaista niitä. Turvallisuuden tunne tulee siitä, että jokaisella on tilaa ja mahdollisuus olla pukukopeissa omana itsenään.  

Vähättelevä, syrjivä ja ulossulkeva puhe sekä huumori ja naljailu romuttavat turvallisuuden tunnetta, etenkin haavoittuvassa asemassa olevien osalta. Inklusiivinen, eli mukaan ottava, pukukoppikulttuuri luo tilaa kaikille ja pyrkii ottamaan huomioon jokaisen yksilöllisyyden. Parhaimmillaan pukukoppipuhe tuo ihmisiä yhteen, voimaannuttaa ja kannustaa jokaista kasvamaan yhdessä urheilijoina ja harrastajina.  

Turvallisempi tila kaikille  

Monet järjestöt ja yhteisöt ovat ottaneet käyttöönsä turvallisemman tilan periaatteita. Turvallisemmat tilat sisältävät periaatteita esimerkiksi henkilökohtaisen tilan ja rajojen kunnioittamisesta. Periaatteilla pyritään rakentamaan ympäristöä, jossa ei oleteta ihmisistä asioita kysymättä ja jokaisella on turvallinen tila itsemäärittelyyn. Perusajatuksena on, että periaatteet luovat turvaa kaikille, ei vain osalle.  

Tavoite turvallisemmasta tilasta sisältää ymmärryksen myös siitä, että täysin turvallista tilaa ei ole mahdollista luoda kaikille, sillä jokaisen turvallisuuden kokemus on yksilöllinen. Pyrkimyksenä on kuitenkin tehdä tavoite turvallisuudesta kaikille näkyväksi ja kannustaa jokaista ottamaan vastuuta sen luomisesta. 

Lisää turvallisempien tilojen luomisesta voit lukea esimerkiksi Allianssin sivulta. 

Et ole yksin – on Väestöliiton ja suomalaisen urheilun yhteishanke, joka edistää jokaisen oikeutta nauttia urheilusta turvallisesti sekä tulla kohdelluksi yhdenvertaisesti ja kunnioittavasti. Jos kohtaat tai havaitset epäasiallista kohtelua urheilussa, älä jää yksin. Et ole yksin –palveluun yhteyttä voivat ottaa urheilijat, urheilijan vanhemmat/huoltajat, valmentajat, sekä urheiluseurojen tai lajiliittojen työntekijät ja vapaaehtoiset.  

Lisätietoa nettisivuiltamme.

Pauliina Lius 

Kirjoittaja työskentelee Väestöliiton Et ole yksin –hankkeessa seksuaaliväkivallan asiantuntijana. Hän on koulutukseltaan sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja ja opiskelee seksuaaliterapeutiksi.