Elämää lapsilla vai ilman?

Vuosi 2020 oli monella tapaa erilainen kuin edeltäjänsä. Vuoden alussa puhuttiin paljon siitä, miten syntyvyyden laskeviin lukuihin voitaisiin puuttua. Pian sen jälkeen COVID-19 -pandemia pyyhkäisi koko planeettamme yli ja valtasi kaikkien ajatukset. Miten pandemia ja sen mukanaan tuomat yhteiskunnalliset muutokset vaikuttaisivat suomalaisten syntyvyyteen pidemmällä aikavälillä?

Kesäkuussa 2020 teimme yhdessä Taloustutkimuksen kanssa Elämää lapsilla vai ilman -kyselyn, johon vastasi 1046 henkilöä, iältään 18–45-vuotiaita. Kyselyssä selvitettiin hedelmällisessä iässä olevien suomalaisten mielipiteitä, ajatuksia sekä omakohtaisia kokemuksia lapsen saamiseen ja lapsihaaveisiin liittyen. Kyselyyn vastanneista 70 prosentilla ei ollut kyselyhetkellä lapsia, ja puolelle asia ei ollut vielä ajankohtainen omassa elämässä. Vajaa kolmasosa lapsettomista ilmoitti, että ei halua saada lapsia. Myös epävarmojen osuus oli suurehko, sillä viidesosa lapsettomista miehistä ja neljäsosa naisista ei tiennyt haluaako saada lapsia.

Elämää lapsilla vai ilman -kyselyn mukaan COVID-19 -pandemia ei ole vaikuttanut suomalaisten lastenhankintasuunnitelmiin. Niillä vastaajilla, joilla on lapsia, pandemia ei ole vaikuttanut suunnitelmiin hankkia lisää lapsia (88 % miehistä ja 86 % naisista). Pandemia ei myöskään ole vaikuttanut kielteisesti niihin, jotka toivovat saavansa ensimmäisen lapsen (88 % miehistä ja 81 % naisista). Pandemian vuoksi lapsitoivettaan lykkää tai asiaa harkitsee suuresti yhdeksän prosenttia lapsia toivovista naisista ja kolme prosenttia miehistä. On huomioitava, että tilanne on voinut muuttua paljon siitä, kun kysely tehtiin kesäkuussa, ja pandemian pitkäaikaisvaikutuksia voidaan arvioida vasta vuosien kuluttua.

Viidennes naisista ja kymmenesosa miehistä oli sitä mieltä, että hedelmällisyystiedon laajempi jakaminen ehkäisyvalistuksen rinnalla voisi olla yksi keino lisätä tietoisuutta hedelmällisyydestä. Erityisesti lisää tietoa toivoivat perusasteen ja ammatillisen koulutuksen käyneet nuoremmat vastaajat. Tietoa voitaisiin lisätä hedelmällisyyden kestosta, ja siitä milloin pitäisi ruveta miettimään perheen perustamista ja lasten hankintaa ennen kuin ikä tulee esteeksi, varsinkin jos toivoo enemmän kuin yhtä lasta.

Kyselyssä neljäsosa naisista (23 %) toivoisi hedelmöityshoitoja laajemmin saataville, miehistä 11 prosenttia. Hedelmöityshoitojen saatavuus on yksi keinoista vaikuttaa syntyvyyteen, ja niiden roolin voi olettaa kasvavan tulevaisuudessa[1]. Viime vuosina hedelmöityshoitojen suosio on kasvanut, ja osaaminen ja hoitovaihtoehdot ovat lisääntyneet. Vuonna 2018 kaikista Suomessa syntyneistä lapsista 5,4 prosenttia oli saanut alkunsa hedelmöityshoidoista.[2] Julkinen terveydenhuolto tarjoaa hedelmöityshoitoja tarkoin määritellyin kriteerein. Jonot hoidon piiriin pääsyyn ovat osassa Suomea varsin pitkät. Pandemian pahimpana aikana useat hedelmöityshoitoklinikat olivat suljettuina maaliskuusta toukokuuhun, osa jatkoi hoitoja vasta syksyllä, mikä kerrytti hoitovelkaa ja jonoa entistä enemmän. Nähtäväksi jää, miten tämä vaikuttaa syntyvyyteen tulevina vuosina.

Kysyttäessä minkä pitäisi muuttua, jotta syntyvyys kääntyisi nousuun, jopa kaksi kolmasosaa (66 %) naisista oli sitä mieltä, että ratkaisuna olisi suurempi työelämän tasa-arvo. Raskaus- ja perhevapaasyrjintä on edelleen vakava ongelma Suomessa ja vaikuttaa monin eri tavoin naisten ja myös miesten urasuunnitelmiin, perhevapaiden tasapuoliseen hyödyntämiseen sekä nuorten aikuisten ajatuksiin perheen perustamisesta.[3] Voisikin miettiä, että viekö jokainen määräaikainen sopimus, jota ei jatketa raskauden vuoksi, meitä kauemmaksi tavoitteestamme?  

Molemmat sukupuolet, asuinpaikasta riippumatta, olivat yksimielisiä siitä, että syntyvyyttä tukisi lapsimyönteisempi yhteiskunnallinen ilmapiiri. Tätä mieltä oli yli puolet sekä miehistä että naisista (54 %). Moni meistä aiemmin toimistotyöläisistä on viettänyt suuren osan vuodesta kotikonttorilla, ehkä seuranaan myös etäkoululaiset ja päiväkotilaiset. Teamseissa ja zoomeissa on kuulunut elämän ääniä aiempaa enemmän. Voisiko tässä muutoksessa piillä alku lapsimyönteisemmälle ilmapiirille?

Kyselyssä nousseista asioista tuskin yksittäisinä tekijöinä löytyy oikotietä onneen ja syntyvyyden kasvuun, mutta kuten tiedämmekin, niin lopputulos on monen tekijän summa. Syntyvyyteen voidaan vaikuttaa tietoisuuden lisäämisellä ja poliittisin päätöksin, mutta myös työyhteisöillä on oma tärkeä roolinsa. Ja tietenkin jokaisella meistä siinä, millaista ilmapiiriä haluamme itse olla luomassa puheiden ja tekojen kautta.

Noora Valjakka
Senior Governmental Affairs and Communications Manager, Merck Oy

Marketta Kause
Medical Manager, Fertility and Endocrinology, Merck Oy

FI-NONF-00044

Blogiteksti edustaa kirjoittajien kantoja. Kirjoitus on osa Väestöliiton koordinoiman Synty-tutkimusverkoston julkaisutoimintaa. Synty on kansallinen syntyvyyden tutkimusverkosto, jonka toiminta alkoi vuonna 2020.


[1] https://www.vaestoliitto.fi/uploads/2020/11/c847b683-kvs_saavutettava.pdf 7.12.2020

[2]https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140209/Hedelmöityshoidot_2018_2019.pdf?sequence=1&isAllowed=y luettu 7.12.2020

[3] https://tasa-arvo.fi/en/-/tasa-arvovaltuutetun-kampanja-vaatii-nollatoleranssia-raskaussyrjinnalle luettu 8.12.2020


 

Kirjoita kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.