Koulujen sulkeminen covid-19 -tilanteen vuoksi johti keväällä siihen, että lapset ja nuoret olivat tavallista enemmän verkossa. Samaan aikaan lapsiin kohdistuva digitaalisen median kautta tapahtuva houkuttelu ja manipulointi seksuaalisiin tarkoituksiin, eli grooming, lisääntyi.

Grooming on kasvava ilmiö

Grooming-prosessissa aikuinen pyrkii luomaan lapseen luottamuksellisen ja näennäisesti vapaaehtoisen suhteen. Aikuisen tarkoituksena on päästä seksuaaliseen kontaktiin lapsen kanssa. Tämä voi tapahtua hyvinkin nopeasti jopa ensimmäisten yhteydenottojen jälkeen tai hitaasti pidemmän ajan kuluessa.  Koko prosessi voi tapahtua verkossa ilman minkäänlaista reaalimaailman fyysistä kontaktia.

Keskusrikospoliisin tiedotteen mukaan lasten riski joutua seksuaalisen hyväksikäytön ja väkivallan kohteeksi kasvoi koronakriisin aikana. Myös Europolin raportin mukaan lapsiin kohdistuviin seksuaalirikoksiin liittyvien materiaalien latauksissa ja nettikeskusteluissa oli kasvua koronakriisin alettua. Samaa viestiä tulee Pelastakaa Lapset ry:ltä. Heidän ylläpitämässään Nettivihje-palvelussa vihjemäärät lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivaltaa todistavasta kuva- ja videomateriaalista ovat nousseet huomattavasti.

Groomingia voidaan ennaltaehkäistä

Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ympäristöön niin reaali- kuin digimaailmassa. Riittävän ajoissa aloitettu turvataitokasvatus on tärkeää groomingin ennaltaehkäisyssä. Turvataitokasvatuksen tavoitteena on lisätä lapsen valmiuksia suojella itseään turvallisuutta uhkaavissa ja hämmentävissä kiusaamisen, alistamisen, väkivallan ja ahdistelun tilanteissa. Lapsille perinteisesti opetetut turvataidot eivät suojele lasta digitaalisessa mediassa. Turvataitokasvatusta tulee kehittää niin, että siinä huomioidaan myös groomingilta suojautuminen.

Lapsille on opetettava toimintaohjeet tilanteisiin, kun tuntemattomat ottavat yhteyttä tai pyytävät lähettämään kuvia erilaisissa sosiaalisen median sovelluksissa tai digitaalisissa peleissä. Kotiväki on avainasemassa lasten ja nuorten turvataitokasvatuksessa. Myös opettajien rooli on keskeinen, koska koulussa turvataitokasvatus tavoittaa lähes kaikki eri ikäluokkien oppilaat.

Uutta materiaalia alakouluihin groomingin ennaltaehkäisyyn

Väestöliitto onkin yhdessä LAB-ammattikorkeakoulun ja Lahden kaupungin Seudullisen kehittämisen yksikön kanssa luonut turvataitokasvatusmallin, jonka avulla pyritään vahvistamaan alakoulujen turvataitokasvatusta. TUTKA -Päijät-Hämeen turvataitokasvatusmalli -hanketta rahoittaa Opetushallitus, ja se päättyy vuoden 2020 lopussa. Hankkeessa on koottu jo olemassa oleva turvataitokasvatusmateriaali alakouluihin ja tuotettu uutta groomingia ennaltaehkäisevää materiaalia yhdessä Päijät-Hämeen opettajien kanssa.

Ajankohtaista tietoa turvataitokasvatuksesta sekä kehitetystä materiaalista esitetään Webinaarissa 17.11.2020 klo 9-11. Se on valtakunnallinen ja tarkoitettu kaikille alakoulujen opettajille. Webinaariin voit ilmoittautua seuraavasta tästä linkistä.

Kirjoittajat:

Tuija Rinkinen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina ja TUTKA-hankkeen projektipäällikkönä. Hän on koulutukseltaan terveystieteiden tohtori, terveydenhoitaja ja seksuaalineuvoja. Rinkisellä on 18 vuoden työkokemus seksuaaliterveyden edistämisessä eri järjestöissä.

Eeva Lehtinen työskentelee Väestöliitossa nuorten seksuaalikasvatuksen ja seksuaaliväkivallan asiantuntijana, ja on mukana TUTKA-hankkeessa. Hän on koulutukseltaan filosofian maisteri, aineenopettaja, seksuaalineuvoja ja seksuaaliterapeutti. Lehtisellä on yli 15 vuoden työkokemus koulumaailmasta.

Jaana Mantela työskentelee LAB -ammattikorkeakoulussa lehtorina sekä asiantuntijana TUTKA -hankkeessa. Hän on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri, sosiaalityöntekijä ja terveydenhoitaja.

 

Lähteet:

Europol 2020. Catching the virus cybercrime, disinformation and the COVID-19 pandemic. Saatavissa tästä linkistä.

Lajunen, K., Ahl, N-M., Andell, M., Laakso, M-L. & Ylenius-Lehtonen, M. 2015. Tunne-ja turvataitoja lapsille – perusteita ja periaatteita. Teoksessa Lajunen, K., Andell, M. & Ylenius-Lehtonen, M. (toim.) Tunne-ja turvataitoja lapsille. Tunne-ja turvataitokasvatuksen oppimateriaali. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tampere: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy, 11–20.

Mantela, J. & Rinkinen, T. 2020. Tutkivaa kehittämistä groomingin ennaltaehkäisyssä. LAB Focus. Luettavissa tästä linkistä.

Nikolavska, M. 2020. The Internet as a creator of a criminal mind and child vulnerabilities in the cyber grooming of children. Akateeminen väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Informaatioteknologian tiedekunta. Saatavissa tästä linkistä.

Pelastakaa Lapset ry. 2020. Pelastakaa Lasten asiantuntijoilla huoli lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten mahdollisesta kasvusta poikkeusolojen aikana.  Luettavissa tästä linkistä.

Poliisi 2020. Lasten riski joutua seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi verkossa kasvaa koronakriisin aikana. Saatavissa linkistä.

Rinkinen, T., Mantela, J. & Arvila, A. 2020. Opettajat tarvitsevat tietoa ja tukea seksuaalisen väkivallan ennaltaehkäisyyn. LAB Open. Saatavissa linkistä. 

Vaaranen-Valkonen, N. & Lainen, H-L. 2019.  Seksuaalinen häirintä, houkuttelu ja seksuaaliväkivalta digitaalisessa mediassa. Teoksessa: Korpilahti, U., Kettunen, H., Nuotio, E., Jokela, S., Nummi, V.M. &  Lillsunde P. (toim.) Väkivallaton lapsuus. Toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020–2025. Sosiaali- ja terveysministeriö: Helsinki. [Viitattu 18.8.2020].  Saatavissa linkistä.