Syntyvyyden laskiessa edellisten kymmenen vuoden aikana ja väestön ikääntyessä on kehityskulku luonut painetta hyvinvointivaltion rakenteisiin. Yhä pienevän työikäisen väestön tulisi kyetä huolehtimaan kasvavasta ikääntyvien joukosta. Yhtenä ratkaisuna väestön huoltosuhteeseen on esitetty työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Elinkeinoelämä kamppailee jo nyt aloittain työvoimapulasta ja osaajien houkuttelusta maahan kilpaillaan muiden EU-maiden kanssa.

Kansainväliset osaajat eivät kuitenkaan ilmesty tyhjiöstä vaan muuttavat työn perässä puolisonsa ja perheensä kanssa. Usein myös mukana muuttava puoliso on koulutettu osaaja, joka haluaa löytää ammatillisen paikkansa uudesta asuinmaastaan. Pelkästään pääkaupunkiseudulla tällä hetkellä asuu yli 200 000 ulkomaalaistaustaista ihmistä ja arviolta noin 45% heistä ovat korkeasti koulutettuja.

Tutkinnosta ja osaamisesta huolimatta maahan muuttaneilla on huomattavasti suuremmat haasteet työllistyä oman alan asiantuntijatehtäviin. Työllistymiseen vaikuttavat ammatilliset verkostot, kielitaitovaatimukset ja suosittelijat omalta alalta, mutta myös se, luotavatko työnantajat muualla tehtyyn tutkintoon ja työhistoriaan.

Miten lisätä luottamusta ulkomailta tuotuun osaamiseen?

On siis aika kohdistaa katse myös elinkeinoelämän vastaanottavuuteen ja kykyyn ennakkoluulottomasti tunnistaa muualta kuin Suomesta tullutta osaamista. Suomen maine työperäisten maahanmuuttajien keskellä on pitkälti kiinni siitä, millaista viestiä täällä jo asuvat henkilöt viestivät takaisin heidän kotimaahansa. Se viesti joko vahvistaa tai heikentää Suomen houkuttelevuutta maailmalla.

Me Väestöliitossa uskomme, että osaajien houkuttelun kanssa yhtä oleellista on lisätä työelämän avoimuutta ja mahdollisuuksia jo täällä asuville osaajille. Uudelleenkouluttautuminen sekä työllistyminen koulutusta vastaamattomiin tehtäviin on valitettavan yleistä vaikuttaen yksilön hyvinvointiin sekä viime kädessä päätökseen asettautua pysyvästi maahan. 

Etsimmekin nyt yhteistyöhön organisaatioita, jotka kokevat diversiteetin ja inkluusion läheisiksi arvoiksi. Jos tunnistatte luottamuksen kasvattamisen kansainväliseen osaamiseen tärkeäksi teemaksi niin oman työpaikan kuin koko yhteiskunnan kannalta, olkaa yhteydessä ja kehitetään yhdessä parempaa työelämää.

Tunnistetaan kansanvälisiä osaajia!

Paremman työelämän kehittäjät,
Gunta Ahlfors ja Inka Saarela

Blogi on osa Tunnista kansainvälinen osaaja -hanketta, joka rahoitetaan ESR:n ja STEA:n varoilla