Valtiovarainministeriön heinäkuun alussa julkaiseman Suomen julkisen talouden kestävyys -raportin mukaan Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on pitkällä aikavälillä noin neljä prosenttia BKT:stä.

Ikääntyvä väestö aiheuttaa muuallakin Euroopassa haasteita julkisen talouden kestävyydelle, mutta Suomessa väestö ikääntyy Euroopan keskiarvoa nopeammin. Eläkeiän nostoa esitetään usein ratkaisuksi huoltosuhdeongelmaan, joka on yksi merkittäviä kestävyysvajeen aiheuttajia.

Suomen työllisyysasteessa olisi länsinaapuriimme verrattuna parantamisen varaa kaikissa ikäryhmissä, mutta etenkin 60–64-vuotiaiden kohdalla ero Ruotsin hyväksi on silmiinpistävä. Suomen ja Ruotsin ikäryhmittäistä työllisyysastetta kuvaavan kuvion perusteella ei uskoisi, että Ruotsissa on alhaisempi eläkeikä (62 vuotta) kuin Suomessa (64 vuotta). Mikä ajaa valtaosan suomalaisista yli 60-vuotiaista ennenaikaisesti ulos työvoiman piiristä?

Toiveet aikaisista eläkepäivistä ikääntyneiden työssäkäyvien keskuudessa ovat Suomessa melko korkealla. Maailman suurin ikääntymistutkimus SHARE on selvittänyt suomalaisten eläköitymistoiveita. Yli 50-vuotiaista työssäkäyvistä suomalaisista 47 prosenttia haluaa jäädä työelämästä heti eläkeikään tultuaan. Ruotsissa ja nopeasti hyvinvointiaan nostaneessa Virossa nopeasti eläkkeelle haluavia on taas vain alle kolmasosa.

Suomen alueellista jakoa kuvaava kartta osoittaa, että Uudellamaalla ikääntyneen väestön työmotivaatio on naapurimaittemme tasolla, mutta muualla Suomessa työelämä ei näyttäydy yhtä mielekkäänä.

Ruotsin ja Suomen ero työn fyysisessä vaativuudessakin vaikuttaa merkittävältä. Ajaako liian fyysiseksi koettu työ suomalaisia varhaiselle eläkkeelle? Osittain erot johtuvat varmaankin elinkeinorakenteesta, mutta suomalaisten ikääntyneiden työoloissa näyttää olevan hieman parantamisen varaa naapurimaihimme verrattuna.

SHARE (Survey of Health, Ageing and Retirement) on maailman suurin ikääntymistutkimus, joka haastattelujen avulla pyrkii selvittämään väestön ikääntymisen vaikutuksia. Aineisto sisältää terveydellisiä, taloudellisia ja perhesuhteita käsitteleviä kysymyksiä, joiden avulla ikääntyneen väestön tilaa ja asemaa yhteiskunnassa pystytään tarkkailemaan. Haastattelut ovat kahden vuoden välein samoille henkilöille toistuvia, mikä mahdollistaa haastateltavien elämänkulun tarkkailun. Suomi on ollut mukana hankkeessa vuodesta 2018. Suomessa haastattelut suorittaa Taloustutkimus. Kansallista tutkimushanketta johtaa Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos.

Henri Mikkola
tutkija, Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos

Lähteet:

https://www.tyoelake.fi/vanhuuselakkeen-ikaraja-nousee-ruotsissa/

https://www.tyoelake.fi/elakkeet-eri-elamantilanteissa/vanhuuselake-ikaluokilla-oma-elakeikansa/

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162357

SHARE 7. aalto; https://doi.org/10.6103/SHARE.w7.700

---