Lapseni aloittaa ensimmäisen luokan. Puhumme luopumiseen liittyvästä haikeudesta naapurien kanssa. Pienistä vauvoistamme kasvoi nopeasti isoja koululaisia. Surun tunne on todellisuudessa haikeutta syvempi. Sydäntä kouraisee, kun hän vetää repun selkäänsä – ihan itse! Päättyykö lapsuus nyt tähän?

Lapseni silmistä paistaa innostus ja jännitys. Yritän peitellä omia surun kostuttamia silmiäni. Samalla olen ylpeä hänestä. Nojaudun sen lohdun varaan, että saan tutustua häneen koko ajan syvemmin ja rakentaa suhdettamme luottamuksen varaan. Vapausasteiden lisääminen kysyy luottamusta myös muihin lapseni ympärillä oleviin ihmisiin.

Vaikka lasten kasvaessa käytännön velvollisuudet usein vähenevät, tunnetason taakat kasvavat. Osaako lapseni ylittää autotiet ja huolehtia tavaroistaan? Entä, jos hän joutuu kiusatuksi tai oppimisessa ilmenee pulmia? Erilaiset huolet häivähtävät aika-ajoin mielessäni. Samalla pohdin, kuinka paljon läksyjen tarkistaminen ja harrastuksiin vieminen tulevat viemään aikaani.

Itsenäisyys on vankka perusta myös parisuhteelle

Ratkaisevaa lapsen itsenäistymisen onnistumisessa on kasvattajien suhtautuminen siihen. Lapset tarvitsevat rohkaisua ja hyväksyntää. Mikäli vanhempana suutun tai vetäydyn kontaktista lapseni puolustaessa omaa tahtoaan, hän oppii, että omia mielipiteitä ei kannata ilmaista. Kun annan lapselleni vaikutusvaltaa turvallisissa rajoissa, hän oppii ohjaamaan omaa elämäänsä.

Ihminen toistaa lapsena oppimaansa vuorovaikutustyyliä aikuisuudessa – erityisesti parisuhteessa. Siksi tapani suhtautua lapseeni on tärkeä hänen muidenkin ihmissuhteiden kannalta. Ihminen, joka jatkuvasti myötäilee muita, pelkää hylätyksi tulemista. Kun lapselle sallitaan oma tahto ja tapa toimia, hän oppii ilmaisemaan mielipiteitään ja tarpeitaan rohkeasti.

Solmi rauha yksin olemisesi kanssa

Irti päästäminen on helpompaa, kun tulet ensin toimeen oman yksin olemisesi kanssa. Jos omien näkemystesi puolustaminen on tarkoittanut yhteyden katkeamista tärkeisiin ihmisiin lapsuudessasi, voi aikuisenakin tuntua vaikealta jättäytyä itsesi varaan. Sisäinen turvallisuuden tunne rakentuu, kun saat toistuvasti kokea läheisyyden ja erillisyyden tunnetta yhtä aikaa. Korvaavia kokemuksia voi saada tärkeissä ihmissuhteissa läpi elämän.

Hyvää matkaa!

Lapsen lähettäminen kouluun on kuin lähettäisin hänet elämän pituiselle matkalle. Tunnen oloni lopulta luottavaiseksi ja yritän hyväksyä, että epävarmuus kuuluu osaksi tätä seikkailua. Vain siten onnistun antamaan hänelle evääksi uteliaan mielen. Elämän poluille mahtuu hyviä ja huonoja päiviä eikä pelkästään pumpulissa kasva vahvoja ihmislapsia. Vastoinkäymisetkin antavat vain elämännäköisiä arpia.

Jaana Ojanen
psykologi, parisuhteiden asiantuntija