Koronakevät toi uusia haasteita suomalaisiin parisuhteisiin

Viime päivinä mediassa on puhuttu lisääntyneistä avioerohakemuksista viitaten valtioneuvoston covid-19 -tiedepaneelin raporttiin. Helsingin Sanomien tutkimus kuitenkin osoittaa, että todellisuus ei välttämättä tue arviota poikkeuksellisesta piikistä hakemuksissa verrattuna edellisiin vuosiin. Tästä huolimatta korona on vaikuttanut meihin psyykkisesti ja se heijastuu vahvasti ihmissuhteisiin. Kun voimat ovat vähissä, on tunteiden hallinta normaalia vaikeampaa. Psyykkisellä ja fyysisellä huonovointisuudella on tutkitusti parisuhdetyytyväisyyttä heikentävä vaikutus.

Usein ajatellaan, että läheisyyden puute ja erilleen ajautuminen ovat pitkän parisuhteen merkittävimpiä haasteita. Mutta liiallinen läheisyys voi sekin heikentää tyytyväisyyden tunnetta. Näin on varmasti monen parin kohdalla käynyt viime aikoina. Jatkuva yhdessä oleminen olosuhteiden pakosta voi tuntua tukahduttavalta ja vähentää mielenkiintoa kumppania kohtaan. Toisen tavat alkavat ärsyttää ja riitoja syntyy liikaa. Lomasuunnitelmat eivät tuo entisenlaista innostusta, sillä vaihtoehtoisten aktiviteettien määrä on vähäinen eikä muutos arjen ja loman välillä ei ole yhtä konkreettinen kuin ennen. Myös huoli rahojen riittävyydestä rasittaa ja huono mieliala voi purkautua tyytymättömyytenä kumppaniin.

Erityisesti lapsiperheiden arki on koronan myötä muuttunut entistä kuormittavammaksi. Lastenhoitoapua ei ole voinut hyödyntää entiseen tapaan. Monet koululaiset ovat väsyneitä kevään etäopiskelusta ja pettymys erilaisten harrastusten peruuntumisesta on suuri. Nuoret kärsivät tekemisen puutteesta ja ikävästä kavereita kohtaan. Parisuhdeonni tuntuu hautautuneen erityisesti niillä, joihin koronan muut vaikutukset ovat iskeneet pahiten.

Kriisi tuo ongelmakohdat päivänvaloon

Ilman stressiä jaksamme sietää elämän epätäydellisyyttä paremmin. Jos tavoissa ratkoa erimielisyyksiä on ollut entuudestaan vaikeuksia, kasaantunut väsymys ja kireä pinna vaikeuttaa harmonian löytymistä entisestään. Koronatartunnan pelko on yksi tämän kesän tyypillisimmistä erimielisyyksiä aiheuttavista tekijöistä. Kun rajoituksia on lievennetty mutta riski tartunnalle on edelleen olemassa, on vaarana ajautua erimielisyyksiin yhteisten toimintaohjeiden rakentamisessa.

Kaipaamme kaikki paluuta entiseen ja erilaisilla valinnoilla pyrimme lievittämään koronan aiheuttamia epämiellyttäviä tunteita. Riittävä hyvinvointi kaikille perheenjäsenille on joskus mahdollista luoda ainoastaan kompromissien kautta. Tasa-arvo perheen kesken ei aina tarkoita tasapäistämistä, vaan on tärkeää arvioida kunkin perheenjäsenen sen hetkiset voimavarat ja joustaa oman jaksamisen puitteissa.

Korona on vienyt monia hyvänolon lähteitä, jolloin huomio saattaa salakavalasti kiinnittyä pääosin epäkohtiin. Aina kyse ei ole huonosta parisuhteesta, vaan juurisyynä voikin olla pitkittynyt stressi ja uupumus. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on ensiarvoista ja samalla koko perheestä huolehtimista.

Seksihalut hautautuvat huolien alle

Elämän epävarmuus usein sammuttaa pilkkeen silmäkulmasta. Petipuuhien sijaan ihminen saattaa kaivata ennemmin lohduttavaa syliä silloin, kun kaikki tuntuu ennustamattomalta. Tämä on luonnollista eikä välttämättä tarkoita, että parisuhteen kemia olisi kadonnut iäksi. Tyytyväisyyden kokeminen tässä hetkessä voi olla helpompaa, jos osaamme tarvittaessa laskea odotuksiamme itseä ja muita kohtaan. Myös intohimolla on omat vaiheensa. Tärkeintä on osata herätellä hetkeksi uinahtanut seksielämä sitten, kun akut ovat jälleen täyttyneet.

Toisaalta tiedämme, että ihmiset reagoivat monella tavalla stressiin. Kun yksi kaipaa epävarmuuden keskellä turvasatamaa, toisen kiinnostus sukupuolielämää kohtaan kasvaa. Toisaalta liian voimakas stressi vie kaikilta voimavaroja ja huomio keskittyy elämästä selviytymiseen. Lisäksi osan pareista korona on pakottanut elämään erillään. Rajoitusten purkautumisen myötä etäsuhde palaa lähisuhteeksi, mikä voi synnyttää parisuhteen alkuvaihetta siivittävää alkuhuumaa mutta vaatia myös kykyä sopeutua jälleen muuttuneisiin olosuhteisiin.

Korona pakotti pysähtymään

Osalla perheistä poikkeusolot ovat hidastaneet elämänrytmiä ja siten jopa lisänneet hyvinvointia. Onnellisessa asemassa ovat ne parit ja perheet, jotka ovat säästyneet suuremmilta kolhuilta. Yhteiskuntamme pärjää parhaiten, kun jatkamme toinen toisistamme huolehtimista, kuten teimme kriisin puhjetessakin. Yhteisöllisyys on voimavara jokaiselle meistä – myös loma-aikana.

Jaana Ojanen
psykologi, parisuhteiden asiantuntija

Lähteet:

Helsingin Sanomien lehti- ja digiartikkeli: Satu Pajuriutta, julkaistu 8.6.2020.

Robles, T. F., Slatcher, R. B., Trombello, J. M., & McGinn, M. M. (2014). Marital quality and health: A meta-analytic review. Psychological Bulletin, 140(1), 140–187.

Kirjoita kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.