Haastateltavana talousjohtaja Marjut Kurvinen, Lahti Energia

Lahti Energia on mukana Väestöliiton koordinoimassa tutkimus- ja kehittämishankkeessa Tasa-arvo ja isät.

Aloitetaan siis Marjutin haastattelu:

Mikä sai sinut innostumaan Tasa-arvo ja isät -hankkeesta? 

Tasa-arvo on ollut minulle aina tärkeä ja itsestään selvä arvo. Myös omat aiemmat kokemukseni sekä tarve kehittää yrityksemme toimintatapoja ja työnantajamielikuvaa innostivat lähtemään mukaan hankkeeseen.

Miksi yrityksenne johto päätti lähteä hankkeeseen?

Meihin oltiin yhteydessä juuri sopivaan aikaan hankkeen suunnitteluvaiheessa. Seuraavien vuosien aikana merkittävä osa työntekijöistämme on siirtymässä eläkkeelle.

Henkilöstösuunnitelmia laatiessamme meidän on mietittävä asioita, joita uusi työntekijäpolvi arvostaa. Se pakottaa myös meidät miettimään, mitä haluamme olla ja mitä arvoja edustamme.

Nuorten ihmisten odotukset työelämästä ovat usein erilaisia kuin niillä, jotka ovat työuransa loppuvaiheessa. Haluamme olla ympäristökysymysten ja ilmastonmuutoksen torjunnan lisäksi vastuullisia myös sosiaalisesti, mikä on tämän hankkeen keskiössä.

Mitkä asiat ovat jo työpaikallanne isäystävällisiä? Miten teillä tuetaan tasa-arvoista vanhemmuutta?

Tuemme tasa-arvoista vanhemmuutta perinteisillä lain ja työehtosopimusten määrittelemillä tavoilla. Monenlaiset joustavat ratkaisut, kuten etätyö, vuorotteluvapaat, pitkät lomat pitkäaikaisille työntekijöille, tai esimerkiksi osa-aikainen työnteko perhesyiden tai opiskelun vuoksi, auttavat henkilöstöämme työn ja perheen yhteensovittamisessa.

Hanke antaa hyvän tilaisuuden pysähtyä tarkastelemaan, miten voisimme olla vielä aiempaa isäystävällisempiä.

Mitä asioita koronan aiheuttama poikkeustila toi esiin yrityksenne käytännöistä ja asenteista perheen ja työn yhteensovittamisessa?

Yllättävää on ollut, kuinka luontevasti työn sovittaminen keskelle perhearkea tässä poikkeustilanteessa on kuitenkin onnistunut. Huumorintajua ja kärsivällisyyttä tämä on vaatinut kaikilta.

Näyttäisi kuitenkin siltä, että sekä asenteet että käytännöt ovat meillä pääasiassa kunnossa. Luulen, että etätyön tekeminen yleistyy meillä koronan jälkeenkin.

Mitkä asiat vaativat teillä vielä kehittämistä tai uudistuksia?

Työntekijämme eivät välttämättä aina tiedä, mitä kaikkia mahdollisuuksia heillä voisi olla perheen ja työn yhteensovittamisessa tai esimerkiksi perhevapaiden pitämisessä.

Haluamme jakaa tietoa entistä tehokkaammin, laatia selkeitä ohjeistuksia ja luoda samalla positiivista ja kannustavaa ilmapiiriä.

Mitä hyviä asioita uskotte isäystävällisyyden tuovan työpaikallenne?

Isäystävällisyyden nostaminen keskustelun ytimeen tekee tärkeitä asioita näkyviksi. Se antaa isille ikään kuin aiempaa vahvemman syyn ja “luvan” hyödyntää mahdollisuuksiaan vanhempainvapaiden pitämiseen. Vaikka lupa on tietenkin aina ollut olemassa, kaikilla ei välttämättä ole ollut rohkeutta tarttua tilaisuuteen.

Työpaikan isäystävällisyys ja laajemmin perheystävällinen työkulttuuri viestittää, että työntekijän perhe on tärkeä.

Millaista palautetta olet saanut hankkeesta työyhteisössänne? Onko hanke innostanut työntekijöitä tai herättänyt vastustusta?

Hanke on herättänyt monenlaisia reaktioita. Osa ihmetteli ensin, mihin tätä oikeastaan tarvitaan, kun Suomessa on jo lakeja, joita esimerkiksi vanhempainvapaan ja sairaan lapsen hoidossa noudatetaan.

Toisaalta osa on innostunut hyvinkin paljon. Muutama isä on puhtaasti hankkeen inspiroimana päättänyt pitää esimerkiksi vuorotteluvapaata.

Kuvaile, millainen olisi mielestäsi ideaalitilanne työpaikallanne isäystävällisyyden ja tasa-arvon näkökulmasta?

Ideaalitilanne olisi sellainen, jossa vanhempainvapaiden pitämistä ei mietittäisi sukupuolikysymyksenä. Ja että työntekijät kokisivat työnteon ja perhe-elämän tukevan toisiaan.

Millainen on johdon rooli isäystävällisen työkulttuurin rakentamisessa?

Johdon rooli on suuri, sillä se pitkälti määrittelee yrityksen kehittymissuunnat. Kun työn organisointi ja resurssien suunnittelu on tehty oikein, työntekijän ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa joutuessaan jäämään kotiin hoitamaan sairasta lasta tai hakiessaan pientä lasta päivähoidosta tai koulusta.

Johto antaa työntekijöille tukensa, laatii pelisääntöjä ja näyttää myös itse toiminnallaan esimerkkiä.

Kiitokset haastattelusta, Marjut Kurvinen!

Blogin tuottivat opiskelija Iida Ilmola, joka oli harjoittelijana Tasa-arvo ja isät -hankkeessa sekä Väestöliiton hankepäällikkö Anna Kokko.