Miten sietää sosiaalisen eristäytymisen tuomaa yksinäisyyttä? 

Onnellisuuden kannalta suhteet lähellä oleviin ihmisiin ovat merkitseviä, jopa ratkaisevia. Ihminen etsii läheisiä kontakteja erityisesti hädän hetkellä. Koronan kourissa pariskunnat saavat läheisyyttä toisiltaan, ja lapsiperheissä istutaan samalla sohvalla yhteistä elokuvaa katsoen. Yksin elävä joutuu kuitenkin tyytymään online-yhteyksiin. Yksinhuoltajalla ei ole toista aikuista tukemassa kotiin siirtyneen koululaisen oppimista tai jakamassa koronan tuplaamia kotitöitä. Lapsettoman sinkun näkökulmasta yksinhuoltajalla on mahdollisuus viettää rattoisaa pääsiäisen aikaa vaikkapa askarrellen lastensa kanssa, kun taas yksinhuoltajaäiti voi kaivata seuraa viinilasin äärelle. Miten sietää sosiaalisen eristäytymisen tuomaa yksinäisyyttä?

Tyytyväisyys omaan elämään ja onnellinen mieliala auttavat saavuttamaan sellaisia tavoitteita, joihin pyrkiminen ei heti tuota välitöntä mielihyvää. Sosiaalinen eristäytyminen pandemian hillitsemiseksi ei palkitse heti, vaan vasta tulevaisuudessa.

Yksinäinen kärvistely palkkion toivossa on helpompaa niille, joiden elämä on tyydyttävää ja rankempaa niille, joilla on jo valmiiksi onneton olo. Erityisen vaikeaa tämä voi olla yksin asuville, sillä kontaktien mittava rajoittaminen kaventaa heidän sosiaalista elämäänsä. Rajoitusten noudattaminen on vaikeaa, jos ystävät ja erilaiset kulttuuririennot ovat olleet tärkeitä selviytymiskeinoja elämässä.

Voiko eristäytymisellä olla hyviäkin vaikutuksia? 

Koska merkityksellisyyden kokemus lisää hyvinvointia, on perusteltua etsiä myönteisiä puolia vaikeastakin tilanteesta. Harva asia elämässä on mustavalkoisesti vain hyvää tai huonoa, joten koronakriisistäkin on mahdollista löytää jotain myönteistä.

Sosiaalisella eristäytymisellä on tutkitustikin myös hyviä vaikutuksia. Vaikka liikkumisrajoitukset lisäävät yksinäisyyden tunnetta, mahdollistavat ne myös esimerkiksi keskittymistä, uudistumista, itsenäisyyttä ja henkisyyttä. Lisääntynyt aika kotona voi mahdollistaa uusien harrastusten aloittamisen ja arjen kiireiden alle jääneiden haaveiden toteuttamisen. Yksi aloittaa vihersisustamisen, toinen opettelee japanilaisen keittiön salaisuudet, kolmas tekee kauan odotetun suursiivouksen.

Sosiaalisen elämän hiljetessä avautuu mahdollisuus pysähtyä miettimään omaa elämää ja sen tärkeysjärjestyksiä. Saatamme usein juosta menosta toiseen pysähtymättä miettimään, tuottavatko ne hyvinvointia, vai jopa päinvastoin. On tavallista, että ihminen rakentaa elämäänsä yhteisön odotusten mukaisesti unohtaen omat haaveensa. Yleiset elämänihanteet eivät välttämättä ohjaa yksilöä tyytyväisyyttä tuovan elämän äärelle.

Eristyksissä ollessa koetellaan kykyä olla aloillaan. Pysähtyminen ei aina ole helppoa. Omaa epämääräistä oloa on helppo paeta arjen kiireisiin. Pystynkö sietämään eristyksen aiheuttamaa tylsyyttä ja levottomuutta? Onko hiljaisuudessa heräävien tunteiden käsittely jotenkin hyödyllistä? Itsenäisyys on vahvuus, jota erityisesti nykyajan yhteiskunnassa ihannoidaan. Itsenäisyys edellyttää kykyä olla tarvittaessa yksin ja sinut omien kokemusten kanssa. Eristyksen aikana on mahdollisuus kuunnella itseään ja rakentaa rauhaa omien mielensisältöjen kanssa.

Yhteenkuuluvuus on mielensisäinen tunne 

Kanssakäyminen rakkaiden, ystävien ja vertaisryhmän kanssa tuottaa mielihyvää. Yhteyden tunne on kuitenkin sisäinen, joten sitä voi vahvistaa myös yksin ollessa. Voimmekin rakentaa ja vaalia yhteenkuuluvuuden tunnetta esimerkiksi myötätuntoon keskittyvien mielikuvaharjoitusten avulla. Rentoutusharjoitukset rauhoittavat hermostoa ja lisäävät hyvänolon tunnetta. Myös luonto ja liikunta lisäävät mielenrauhaa – fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ei voi erottaa toisistaan.

 

Lähteet:
Quoidbach, J., Taquet, M., Desseilles, M., de Montjoye Y-A % Gross, J. (2019). Happiness and Social Behavior. Psychological Science, 30 (8).

Kirjoita kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.