Miksi kaikkien pitäisi hillitä koronaviruksen leviämistä?

Koronavirus ei aluksi kuulostanut järin huolestuttavalta. Joku flunssa, joka todennäköisesti olisi kohdallani lievä, nuori ja perusterve kun olen. Eikös se kausi-influenssakin tapa aika monta riskiryhmään kuuluvaa ihmistä vuosittain, eikä siitäkään olla superhuolissaan?

Osoittautui, että koronassa on kaksi asiaa, jotka vaativat tehokkaampaa reagointia kuin influenssa: Se on kuolettavampi ja aiheuttaa riskiryhmissä enemmän vakavia, sairaalahoitoa vaativia oireita. Se on myös tarttuvampi.

Yhdessä nämä kaksi tekijää aiheuttavat sen, että ilman järeitä toimia sairaanhoitojärjestelmä joutuu pulaan. Rikkaassa hyvinvointivaltiossammekin voisi yhtäkkiä olla tilanne, jossa ihmisiä kuolee, kun sairaalassa ei riitä vuoteita ja henkilökuntaa ottamaan sairastuneita vastaan.

Tilanne alkoikin siten yhtäkkiä koskea myös minua. Mitä, jos sairastun johonkin toiseen, itselleni vakavampaan tautiin pandemian aikaan, enkä koronaruuhkan vuoksi saakaan tarvitsemaani hoitoa?

Tämän ahaa-elämyksen jälkeen päätin liittyä koronan hidastamiseksi toimivien joukkoon ja pohtia uuden Perhebarometrin tulosten sekä koronan yhteyttä.

Etätyö on paras keino hillitä pandemiaa, mutta kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta

Töihin meneminen, ruokakaupassa käyminen ja sairaanhoitoon hakeutuminen ovat ainoat mieleeni tulevat asiat, joiden takia ihmisten on tällä hetkellä pakko poistua kotoaan koiran ulkoiluttamisen lisäksi. Siten työpaikoilla on yksi ylivoimainen keino estää pandemian leviämistä: laittaa työntekijät kotiin tekemään etätyötä. Monissa paikoissa näin on jo tehtykin, mutta esimerkiksi lähiasiakaspalveluammateissa toimiville, esimerkiksi taksien ja bussien kuljettajille sekä kassatyöntekijöille, etätyön tekeminen on mahdotonta.

Väestöliiton tuoreen Perhebarometrin mukaan etätöiden tekeminen on tavallisempaa korkeasti koulutetuilla kuin perus- tai keskiasteen suorittaneilla. Noin puolet korkeasti koulutetuista lapsiperheiden vanhemmista tekee säännöllisesti tai silloin tällöin etätöitä, ja osuus on lisääntymään päin. Alemman koulutuksen saaneista etätöitä tekee vain viidesosa, ja heidän keskuudessaan osuus on pysynyt samana koko 2010-luvun ajan. Voi siis olettaa, että ainakin joka toisella korkeasti koulutetulla, mutta vain noin yhdellä viidestä alemman koulutuksen saaneesta, on valmiudet tehdä työpäivänsä nyt koronapandemian aikana etänä.

Tämä on huolestuttavaa, sillä alempi koulutustaso on myös yhteydessä suurempaan todennäköisyyteen sairastaa jotakin perussairautta. Perussairaat puolestaan ovat koronan riskiryhmässä. Toisin sanoen juuri ne, joille korona on aidosti vaarallinen sairaus, joutuvat pandemia-aikana käymään työpaikallaan, ja ovat siten vielä suuremmassa riskissä sairastua.

Tilanne osoittaa jälleen kerran, miten epäreiluissa asemissa ihmiset ovat koulutustensa perusteella: alemmalla koulutustasolla sairastellaan useammin, kuollaan nuorempina, perheellistytään epätodennäköisemmin, kärsitään enemmän talousvaikeuksista ja nyt vielä sairastetaan koronakin todennäköisemmin.

Kaikkia tarvitaan, ja usein alemman koulutuksen saaneiden työtehtävät, kuten siivous ja kuljetus, ovat toimivan yhteiskunnan perusta. Hyvinvointivaltio tarvitsee toimiakseen kaikkia jäseniään. Tällä hetkellä paras keino pitää mahdollisimman moni työkykyisenä on välttää kasvokkaista ihmiskontaktia. Jos edes ne, joilla on mahdollisuus olla etätöissä, jäävät kotiin, leviäminen hidastuu huomattavasti.

Joten te kaikki riskiryhmään kuuluvat tai kuulumattomat, jos vain pystytte, niin estäkää koronan leviäminen ympärillänne ja pysykää kotona.

Tiia Sorsa
Tutkija, Perhebarometrin 2020 kirjoittaja, Väestöliitto