Parisuhdeväkivalta pysäyttää

Eräänä iltana tulin elokuvista. Halattiin kollegan kanssa, sanottiin moimoi, kävin ostamassa kaupasta iltaherkkua ja astuin kadulle. Vastaan käveli kaunis, hoikka nuori nainen. Hänen pitkät hiuksensa hulmusivat tuulessa. Hänen vierellään käveli pää pystyssä, ylpeyttä uhkuen komea, hieman vanhempi , tyylikkäästi harmaantunut mies. Hänestä säteili uhma ja voitonriemu. Naisella oli poskipäässään tuore, turvonnut kuhmu. Tiedän entisenä luistelun harrastajana miten korkeaksi kuhmu voi nousta, ja miten tuoreeltaan siihen ei vielä nouse mustelmaa, vaan punainen ja valkoinen, korkea, kivistävä patti.

Naisesta heijastui pelko ja alistuminen. Katseesta en tiedä, sillä hänen silmänsä eivät nousseet katukivetyksestä kertaakaan. Naisen häpeilevä ruumiinkieli loi järkyttävän vastakohdan miehen rehvakkaisiin askeliin ja niskan nakkeluun: vaikenitpas!

Sydämeni alkoi takoa hurjaa vauhtia. Halusin pelastaa hakatun naisen, mutta miten? Hehän vain kävelevät kadulla. Minä en tiedä mitä on tapahtunut. Kuvittelinko hiljattain kaikuneet lyönnit ja rajun tönäisyn?  Totuus on, että en uskaltanut puuttua, enkä tiennyt mitä sanoa.

En ole unohtanut sitä naista, enkä opiskeluaikana naapureinani asunutta eläkeläispariskuntaa, jotka herättivät toisensa aamuisin potkimalla. En ole unohtanut miestä, joka kirjoitti minulle vaimostaan: ”Jos hän olisi minua vahvempi fyysisesti, olisin kuollut jo monta kertaa”.  En ole unohtanut perheenäitiä, joka asui aikoinaan samoilla kulmilla ja jonka kasvoja koristivat alkuviikosta punakirjavat ja tuoreet, ja loppuviikosta keltaisiksi ja mustiksi muuttuneet vanhat mustelmat.

Me emme tee riittävästi lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi.

Pari – ja lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, jossa tekijänä on nykyinen tai entinen perheenjäsen tai muu läheinen. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli lähes 7000 uhria. Uhreista 70% oli naisia.  Vuonna 2018 uhreja oli jo 9 900. Tällä kertaa uhreista 76,5 % oli naisia.  Onneksi  myös miesten kokemaan väkivaltaan on alettu kiinnittää huomiota.

Vuonna 2018 nykyisten ja ex-puolisoiden toinen toisiinsa kohdistamat pahoinpitelyt lisääntyivät 200 tapauksella. Joskus ihminen tarvitsee suojaa väkivallalta erityisesti eron jälkeen.

Kylmäävintä väkivaltatilastoissa on tekojen toistuvuus. Uhrit joutuvat paikkauttamaan itseään samoista syistä yhä uudelleen ennen kuin vuosi on ehtinyt vaihtua. Vuonna 2018 näitä saman vuoden sisällä useaan kertaan pahoinpideltyjä kumppaneita oli 1500.

Lähisuhdeväkivallan muotoja on paljon. Fyysisen ja henkisen väkivallan lisäksi on taloudellista väkivaltaa, digitaalista väkivaltaa ja seksuaaliväkivaltaa. Digitaalista väkivaltaa on kontrollointi, jossa vaaditaan esimerkiksi poistamaan Facebook-kavereita. Samoin salasanojen vaatiminen, varastaminen ja digitaalinen vakoilu. Intiimeillä kuvilla painostaminen tai kiristäminen sekä puhelinterrori puheluin ja viestein ovat aikamme vaarallinen väkivallan muoto.

Suomen väkivaltatilanne on huolestuttava. Turvakotipaikkoja ei ole riittävästi. Haja-asutusalueilla turvaan pääseminen on vaikeaa. Digitaalista väkivaltaa ei vielä tunneta riittävästi, eikä uhreja suojaava laki seuraa muuttuvan maailman perässä riittävän nopeasti.

Väkivallan ei pitäisi kuulua mihinkään ihmissuhteisiin, mutta se näyttää kuuluvan. Tutkijat ovat tiivistäneet  väkivaltaisiin suhteisiin jäävien naisten kokemuksia näin:

  • Väkivallantekijä ei ole hirviö koko ajan, vaan hän on lämmin ja lempeä rauhallisina jaksoina.
  • Uhri tuntee myötätuntoa lyöjäänsä kohtaan, kun tekijä pyytää anteeksi ja katuu.
  • Uhri takertuu usein perheen vuoksi viimeisiinkin toivon rippeisiin, että tekijä vielä muuttuu.
  • Rahalla on suuri merkitys sille, onko uhrilla vapautta ja liikkumavaraa muuttaa.

Samat perustelut voivat yhtä hyvin koskea väkivaltaisiin parisuhteisiin jääviä miesuhreja.

Heli Vaaranen, johtava asiantuntija

Lähteet:

Anderson, D & Saunders, D: Leaving an Abusive Partner: An Empirical Review of Predictors, the Process of Leaving, and Psychological Well-Being. Trauma, Violence & Abuse, vol.4, No.2, April 2003

Haapakangas, Kimmo 28.5.2015: Perhe- ja lähisuhdeväkivallasta noin neljännes kohdistuu lapsiin. Rikos- ja pakkokeinotilasto 2014, Tilastokeskus

Haapakangas, Kimmo 6.6.2019: Aikuisista perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreista 76,5 prosenttia naisia. Rikos- ja pakkokeinotilasto 2018, Tilastokeskus

Nykyisen tai entisen puolison ahdistelu ja kyttääminen elektroniikan kautta on nyt yleinen parisuhdeväkivallan muoto Suomessa. Kotimaa, 01.01.2020

Kirjoita kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.