Tutkija Jaana Maksimainen on sanonut, että ” totuus parisuhteesta on ero”. Minä väittäisin että totuus parisuhteesta on  kriisi, ja kriisin hoitaminen puhumalla.

On varsin tavallista että parisuhdekriisi iskee. Suurin syy on puhumattomuus. Jokin asia alkaa kalvaa mieltä: kotityöt, lasten kasvatus, yhteisen ajan puute, eritahtisuus kosketuksen haluamisessa, rahahuolet, tai vaikkapa tavat olla kotona tai aina töissä. Jokin näistä tai kaikki yhdessä alkavat hitaasti kiertää ruuvia kireämmälle, sillä ne kertovat valtasuhteista ja kummankin itsenäisestä identiteetistä. Miksi sitten me emme puhu? Puhumista ei ole ainoastaan vaikea aloittaa, vaan sitä ei useinkaan haluta aloittaa. Miksi pilata rauhallinen hetki alkamalla riidellä? Voisiko sitä puhumista hiukan siirtää…ja sitten taas kuluu kuukausia ilman, että kissa nostetaan pöydälle.

Sillä riitahan siitä tulee, kun otetaan  keskusteluun se vaikea asia, josta ollaan eri mieltä. Vaikkapa rahankäyttö. Yhden mielestä ei ole hätäpäivää, ollaan vaan ja nautitaan vähän elämästä! Ja toisen mielestä nyt on säästettävä henkeen ja vereen! Siitä vaikeimmasta riidan aiheesta on melko varmasti  kaksi vastakkaista näkemystä, ja kumpikin puolustaa omaansa.

Amerikkalaistutkija John Gottman sanoo, että avioparien riidoista kaksi kolmesta ovat ratkaisemattomia. Kuullessani väitteen en uskonut sitä, mutta nyt uskon. Tehtyäni pariterapiaa kaikki nämä vuodet, uskon että eri näkemysten kanssa voi elää, jos ne ovat vain näkemyseroja,  mutta eivät loukkaa kumppanin arvomaailmaa.

Sitäpaitsi ihminen usein päätyy liittoon vastakohtansa kanssa.  Miten he voisivat ajatella kaikesta samalla tavalla?

Kriisin iskiessä on välttämätöntä ottaa aikaa omien ja toisen ajatusten selvittelyyn. Sitähän se puhuminen on. Tieto suojaa – tulkaa tietoisiksi toistenne erilaisista ajatuksista. Jos et osaa kuunnella hermostumatta, nyt on hyvä aika opetella. Voittamalla sanasodan et voita mitään. Tarvitset hyvää kuuntelutaitoa, ja taitoa niellä vastaväitteesi, sillä usein kumppanille riittää, että hän tulee kuulluksi. Ymmärretyksi. Että hänen mielipiteensä tunnustetaan, vaikka hänen ajatuksiinsa ei voitaisikaan yhtyä. Kuunteleminen on arvostusta, ja sitä puolisot toisiltaan kipeästi kaipaavat.

Kun erilaisuudesta ja erilaisista ajatuksista on päästy selvyyteen, tarvitsette sopimuksen siitä, miten yhteistä elämää nyt jatketaan. Nimittäin se, että vaikeista asioista ylipäätään riidellään merkitsee yleensä, että kummallakin on motiivi pysyä yhdessä ja ratkaista asiat! Tarvitsette sopimuksen siitä, millä kompromisseilla menette eteenpäin, ja miten voisitte hyvittää kummallekin puolisolle hänen nielemänsä pettymykset. Etsikää keskusteluissanne lopputulos siitä, miten molemmat saavuttaisivat rauhan, jonka avulla erilaisuuksien kanssa voidaan elää. On hyvä käsittää, että joskus laiha sopu on parempi kuin lihava riita. Parisuhteessa laiha sopu voi olla sen toteamista, että ”tässä asiassa ajattelemme ja toimimme eri tavoin.” Kumpikin puoliso on erilainen yksilö ja ehkä pitää erilaisia asioita tärkeinä. Toisen  muuttaminen ei ole mahdollista. Silloin voit vain itse tehdä parhaasi, hyväksyä olosuhteet ja antaa toisen olla mikä on.

Vaikka puhuminen on vaikeaa, eikä välttämättä johda minkään asian muuttumiseen, merkitsee se silti parisuhteessa hyvin paljon. Se merkitsee, että puolisot osoittavat toisilleen myötätuntoa ja ymmärrystä. Keskustelleessaan niistä kaikkein vaikeimmista asioista he voivat ojentaa toisilleen käden erimielisyyksien yli, erimielisyyksistä huolimatta.

Heli Vaaranen, johtava asiantuntija