Se voi alkuun vaikuttaa pelkältä hiivatulehdukselta, mutta epämääräinen kutina ja polttelu jatkuu hoidosta huolimatta. Samaan aikaan yhdyntä ja jopa tamponin asettaminen sattuu ja pian ajatuskin seksistä ahdistaa. Lääkärin mukaan mikään ei ole vialla, mutta epämääräiset oireet ovat mielessä jatkuvasti. Kuuluuko seksin todella sattua näin paljon? Mikä minussa on vialla?
Vulvodynia eli ulkosynnyttimien krooninen kipu on yleistä, mutta siitä ei puhuta. Sitä ei myöskään osata aina tunnistaa ja hoitaa oikein. Jopa 16% on kokenut, miltä selittämätön ulkosynnytinkipu tuntuu. Tästä huolimatta moni ei ole kuullut, että kukaan läheisistä tai tuttavista eläisi vulvodynian kanssa. Nykyään masennuksesta, syömis- tai tarkkaavaisuushäiriöistä puhutaan varsin avoimesti, mutta ei epämääräisestä pimppikivusta!
Vulvodyniaan liittyy voimakasta häpeää ja itsensä syyllistämistä. Pahimmillaan häpeä määrittelee kantajansa naiseutta ja koko identiteettiä. Yhdyntä- tai ulkosynnytinkipu eivät ole niitä ensimmäisiä asioita, joista avataan keskustelu uuden tuttavuuden kanssa. Kipu voi myös saada uskomaan, että kukaan ei voi edes haluta parisuhdetta vulvodynian kanssa elävän kanssa, tai että jo olemassa olevaa parisuhdetta ei kannata kaikkien haasteiden vuoksi enää jatkaa. Kipu vaikuttaa myös muihin ihmissuhteisiin ja saa pahimmillaan kantajansa vetäytymään yhä enemmän omiin oloihinsa.
Kipu voi pelottaa. Lääkärille meno voi pelottaa. Varsinkin jos on kuullut siitä, miten monella lääkärillä osa vulvodynian kanssa elävistä on joutunut asioimaan ennen diagnoosin ja toimivan hoidon saamista. Näistä huolimatta, ole rohkea ja hakeudu lääkäriin. Jos hoitava lääkäri ei tunnista vulvodyniaa, pyydä lähetettä erikoissairaanhoitoon tai hakeudu mahdollisuuksien mukaan yksityiselle gynekologille. On olemassa asiantuntijoita, jotka tietävät mitä pitää tehdä. On olemassa asiantuntijoita, jotka haluavat auttaa juuri sinua! Mitä pidempään asiantuntevan lääkärin vastaanotolle päätyminen kestää, sitä pahemmaksi oireet voivat muuttua. On täysin eri asia, hoidetaanko satunnaisesti vierailevaa yhdyntäkipua vai vuosia kestänyttä kroonista ulkosynnytinkipua lihasjännityksineen.
Mitä enemmän asioista puhutaan, sitä suuremmalla todennäköisyydellä tieto tavoittaa myös ne, joita se koskettaa. Lääkäri voi jakaa tietoa, mutta myös jokainen meistä voi omalta osaltaan osallistua tiedon lisäämiseen. Jo tieto siitä, että oireille on olemassa nimi, auttaa! Tieto siitä, että oireita voi hoitaa. Tieto siitä, että jokaisessa koululuokassa tai harrastusjoukkueessa on joku muukin saman kokemuksen jakava. Tieto siitä, että et ole yksin!
Vaikka jokainen ei kohtaakaan elämänsä aikana vulvodyniaa ja yhdyntä- sekä ulkosynnytinkivuille on muitakin syitä, tieto lisää aina ymmärrystä. Vaikka asia ei koskettaisi omakohtaisesti, tieto voi auttaa kaveria, naapuri tai sukulaista. Intiimeistä asioista puhuminen on usein hankalaa, mutta murtamalla vaikenemisen muuria, voimme auttaa monia rankkojen asioiden kanssa yksin kamppailevia!
Elina Purho
Kirjoittaja työskentelee vulvodynian ja PCOS:n järjestökoordinaattorina Gynekologinen potilasjärjestö Korento ry:ssä. Korento ry järjestää 11.-17.11. Suomen ensimmäisen Vulvodyniaviikon, jonka tavoitteena on lisätä tietoa vulvodyniasta.
Väestöliiton blogi 