Tapasin nykyisen kumppanini Tinderissä. Olen ikikiitollinen tuolle sovellukselle, sillä en usko, että olisimme kohdanneet sattumalta missään. Meillä oli eri naapurusto, työskentelemme eri aloilla, eikä edes omat tai lasten harrastukset olleet yhteneviä. Algoritmi älysi silti ehdottaa meitä toisillemme. Parinmuodostus on erilaisten sovellusten ansiosta helpottunut ja yhä useampi löytääkin kumppanin verkosta.

Silti digiajan vaikutus itse parisuhteisiin näyttää synkältä. Useat tutkimukset osoittavat miten älypuhelinten ja internetin runsas käyttö voi laskea tyytyväisyyttä parisuhteeseen, huonontaa yhdessäolon laatua ja lisätä konflikteja. Älypuhelinten ja yhteisöpalveluiden käytön on osoitettu myös olevan yhteydessä uskottomuuteen ja mustasukkaisuuteen.

Tästä syystä lasten ruutuajan lisäksi meillä keskustellaan toistuvasti myös aikuisten ruutuajasta. Aihe on tärkeä sekä parisuhteen että lasten kanssa vietettävän ajan näkökulmasta. Muutama yhteinen sääntö, josta on ollut hyötyä kaikille:

1. Syöminen. Ruokapöytään ei koskaan oteta puhelimia, ei edes silloin kuin jokin fakta kaipaisi kipeästi tarkastamista. Yhteinen syöminen luo joukkuefiilistä. Ruokailu on tärkeä yhdessäolon hetki, jossa päivitetään kuulumiset ja katsotaan toisia silmiin.
   
   
2. Saunaefekti. Ruokailun lisäksi päivässä pidetään hetkiä, jolloin puhelin on poissa. Meillä pelataan usein lautapelejä tai kuljetaan autolla harrastuksiin. Silloin muutkin kuin kuski laittavat kännykät taskuun. Tapahtuu samanlainen vaikutus kuin saunalla, eli rentoudutaan hetkeksi ja vietetään yhteistä aikaa.                                                         
   
   
3. Tärkeät asiat ja sylihetket. Kun kertoo jotain tärkeää asiaa tai tarvitsee lohdutusta, ei kuulija saa selata puhelinta. Jos toinen ei ole ymmärtänyt asian tärkeyttä, pitää asiasta sanoa: ”Minulla on nyt tärkeä asia ja toivon, että laitat puhelimen pois.”
   
   
4. Sänkypuuhat. Lukuisissa tutkimuksissa on selvinnyt hyvän yöunen vaikutus hyvinvointiin. Kaikenlaiset ruudut lähellä nukkumaanmenoa voivat vaikuttaa uneen. Sänkyyn mennään siis ilman digitaalisia osapuolia.
   
   
5. Tylsistytään yhdessä, säännöllisesti. Olet ehkä lukenut montakin kirjoitusta siitä, kuinka lasten pitäisi kestää tylsyyttä. Sama pätee aikuisiin. Tästä voi vaikka kilpailla – kuka kestää ilman puhelinta kauemmin? Tylsyys luo tilaa luovuudelle ja rauhoittumiselle. Samalla toimit erinomaisena esimerkkinä lapsellesi.
   
   
6. Avoimuus. Aina ei tarvitse tietää mitä toinen tekee kännykällään, mutta meillä ei lapset eivätkä aikuiset viestittele ihmisten kanssa salaa tai puuhaile muutenkaan salamyhkäisesti somessa.
   
   
7. Yhteinen ruutuaika. Parisuhteessa ja perheessä voi myös olla yhdessä sovittua ruutuaikaa. Meillä katsotaan sarjoja tai elokuvia ja pelataan sanapeliä. Yhteinen lukuhetki on myös hyvä tapa ja vähintäänkin yhtä suositeltava.
   
   

Tärkeintä on sopia säännöistä yhdessä. Monesti ei ehkä edes tule ajatelleeksi siirtäneensä huomionsa pois kumppanistaan tai lapsesta, sillä kännykkä on tullut niin joka hetkiseksi osaksi arkeamme.

Minna Jaakkola

Pari- ja perhesuhteiden asiantuntija, joka epäilee kännykkäriippuvuutensa olevan vähintäänkin keskivaikeaa.

Väestöliiton Digitaalinen hyvinvointi perheissä -hankkeessa luodaan tutkimukselliseen näyttöön perustuvaa tietopohjaa ja valtakunnallista mallia digitaalisen hyvinvoinnin kehittämiseksi perhesuhteissa ja eri elämänvaiheissa. Lue lisää alustavista tutkimuskatsauksen tuloksista liittyen parisuhteeseen.