Etäsuhteet ovat yhä lisääntyvä parisuhteiden muoto. Niitä on tutkittu vähän. Etäsuhteille ei ole olemassa palveluita niin kuin muille parisuhdetyypeille, kuten lähiseurustelevat parit, avioliittoon valmistautuvat parit, yhdessä asuvat avoparit, avioliitossa elävät parit, monisuhteessa elävät parit, avoimessa suhteessa elävät parit, sateenkaariparit ja muut. Globaalit työmarkkinat, nettideittailu ja matkustus lisäävät etäsuhteita. Etäsuhde on kahden kaukana toisistaan asuvan kumppanin suhde.

Tutkimukset kertovat, miten vaikeaa on saada läheisten tuki etäsuhteelle. Etäsuhdetta ei aina edes käsitetä oikeaksi parisuhteeksi, eikä sillä ole kunnollista asemaa.

Halusimme antaa etäsuhteelle parisuhdestatuksen. Halusimme, että etäsuhde tunnustettaisiin parisuhteen tulevaisuutta pohjustavaksi ja sitoutumista vahvistavaksi asiaksi. Halusimme laatia etäsuhteeseen säännöt, jotta etäsuhteen tuntemattomaan maaperään saataisiin tavoitteet ja rakenne.

Määrittelimme etäparin etäisyydeksi vähintään  200 kilometriä. Halusimme selvittää, miten suurten etäisyyksien Suomessa etäsuhteissa eletään. Miten etäsuhteissa voidaan, ja mitä palveluja niissä elävät haluaisivat parisuhdeosaajilta? Halusimme tietoa siitä, miten etäsuhteissa riidellään, sovitaan, pidetään yllä intiimiä läheisyyttä ja seurustellaan. Miten usein tavataan ja millaista on etäsuhteen onni? Entä ongelmat? Aavistelin, että ennaltaehkäisyn kannalta etäsuhde olisi kaikkein otollisin maaperä tuen antamiseksi parisuhteelle, joka ei vielä varsinaisesti ole alkanutkaan! 261 etäsuhteissa elävää nuorta aikuista vastasi Väestöliiton kyselyyn. Yli puolet vastaajista tuli Etelä-Suomen ulkopuolelta. Suurimmalla osalla vastaajista oli matkaa kumppaninsa luo 200-300 kilometriä. 23 prosentilla vastaajista oli kumppani ulkomailla.

Yksi ennakkoluuloni katkesi alkuunsa: etäsuhde ei ole suinkaan aina kaiken alku, vaan se voi yhtä hyvin olla yksi monista vaiheista parin elämässä. Etäsuhteen aiheuttaa opiskelu toisella paikkakunnalla, työ, armeija tai eläminen eri maissa. Kysely antoi vahvistusta sille, mitä ajattelinkin, että etäsuhteisiin tarvitaan: tukea puheeksi ottamiseen, tulevaisuuden suunnitteluun, onnistujien tarinoita ja nettipohjaisia tuen muotoja asiantuntijoilta, jotka käsittävät etäsuhteen erityispiirteet.

Etäsuhteissa vuorovaikutus toimii

Nykyteknologian avulla etäsuhteissa elävät voivat saavuttaa varsin laadukkaan vuorovaikutuksen tason. Tutkimusten mukaan etäsuhteissa erinomaista on kommunikaatio ja toiseen tutustuminen, sillä keskusteluja käydään hyvin paljon. Eräässä esimerkissä pari avaa töiden jälkeen Facetime  – puhelun ja he ovat yhteyksissä oikeastaan koko illan samalla kun puuhastelevat kotona, ja suurin piirtein moikkaavat kun taas toimiensa lomassa sattuvat samaan huoneeseen. Väestöliiton kyselyssä Whatsapp, puhelut ja facetime olivat yleisimmät yhteydenpidon välineet.

Yli puolet vastasi riitelevänsä harvoin, mutta kun riitaa tuli, sen aiheuttivat kova ikävä ja läheisyyden kaipuu. Muita riidan aiheita olivat tulevaisuuden suunnitelmien puute ja ajankäyttö. Vastaajat todella kaipasivat päästä elämään tavallista arkea yhdessä, mutta useimmat tapasivat vain joitakin kertoja kuukaudessa. Ikävän hellittämiseksi useimmat viestittelivät yli kymmenen viestiä päivässä.  Viesteihin lisättiin linkkejä kivoihin artikkeleihin, kuvia arjen tapahtumista tai lemmikistä. Useat parit kehittivät omia rituaaleja ja oman kielen, jolla viestittivät kaipuuta ja välittämistä. Seksuaalista ikävää ja halun ylläpitoa viestitettiin intiimeillä kuvilla, joita lähetti 42% vastanneista. Lähes kaikki toivottivat säännöllisesti tekstiviestillä hyvää yötä.

Tuli mieleen, näin pariterapeutin näkökulmasta, että etäparit antavat toisilleen sitä, mitä yhdessä elävät parit kaipaavat. Kiinnostusta toisen päivään. Sydämiä viesteissä. Sanoja ”rakastan sua” kesken kiireisimmän työpäivän. Kuulumisten kyselyä. Miten äitisi voi? Entä isäsi?  Videotervehdyksiä, hassuttelua. Kännyyn kilahtava kuvaviesti, molempien tunnistama rakkauden symboli, kun ajattelee toista. Siis huomiota, jakamista. Osoituksia siitä, että ”ajattelen sinua”. Ja taas minä vain ajattelen sinua!

Etäsuhteissa elävät olivat tyytyväisimpiä keskusteluihin, luottamukseen, läheisyyteen ja kommunikaatioon. Ajatus, että tulevaisuudessa ollaan yhdessä, auttoi ikävän yli. Lähes kaikki halusivat tulevaisuudessa asua kumppaninsa kanssa. Se mitä kaivattiin, oli vertaistuki, asiantuntijoiden laatima tieto ja foorumi, jossa keskustella muiden etäsuhteessa elävien kanssa.

Etäsuhteen ilot ja surut

Etäparit harmittelivat yksinäisyyttä ja yhteydenpidon sekä tapaamisten hankaluutta ja kallista hintaa. Oli vaikeaa sopia matkakustannusten jakamisesta, ja hankalaa puhua vaikeista asioista netin välityksellä tai odotetulla tapaamiskerralla. Suurimpana ongelmana pidettiin yhteisen ajan puutetta. Väärinkäsitykset ja loukkaantumiset huolettivat, samoin kuin se, että suhteen vakiinnuttaminen on vaikeaa. Miten ottaa puheeksi, milloin on sopiva aika? Kumpi ehdottaa mitä ja milloin?

Suurin osa oli täysin sitoutunut etäsuhteeseen, eikä valtaosalla ollut koskaan ollut ketään toista etäsuhteen aikana. Tapaamisia todella odotettiin. Puolet piti kohtaamisia  hyvinä ja huippuseksikkäinä. Paineita koettiin tapaamisten onnistumisesta. Etäseksi ei ollut lainkaan suosittua, ja useat tutkimukset kertovat samaa: etäseksi vain korostaa sitä, että et pääse koskettamaan. Etäsuhteissa oli aikaa syventää henkistä läheisyyttä ja siinä onnistuttiin hyvin: ” Meillä on vahva henkinen yhteenkuuluvuuden tunne, samanlainen huumorintaju, arvomaailma, luottamus ja aina hauskaa yhdessä.”

Heli Vaaranen, psykoterapeutti, johtava asiantuntija