Itsemääräämisoikeus sukupuoleen kuuluu myös alaikäisille

Suomessa on noussut esiin sukupuolivähemmistöihin kuuluvien lasten oikeudet ja hyvinvointi muun muassa translakikeskustelun yhteydessä. Argumentit sukupuolen juridisen vahvistamisen ikärajan muutosta vastaan sisältävät ymmärrettävästi huolta mutta myös huolestuttavan paljon väärää tietoa. Translaki ei määritä transihmisten hoitokäytäntöjä vaan kysymys on siitä, mikä sukupuolimerkintä ihmisen henkilötiedoista löytyy. Tällä hetkellä hallitusohjelman kirjaus on jättämässä alaikäiset uudistuksen ulkopuolelle. Itsemääräämisoikeus sukupuoleen kuuluu myös alaikäisille.

Lapset ja nuoret, jotka eivät vastaa yhteiskunnan sukupuoleen liitettyjä normeja ovat suuremmassa riskissä kohdata väkivaltaa, syrjintää sekä muun muassa vanhempiensa torjuntaa. Transnuoret voivat psyykkisesti heikommin kuin enemmistöön kuuluvat nuoret. Noin puolet suomalaisista transnuorista on ajatellut itsemurhaa, psyykkistä väkivaltaa ovat kokeneet lähes kaikki ja fyysistä väkivaltaa noin puolet.

Mielenterveysongelmille ei altista transsukupuolisuus vaan yhteiskunnan syrjivät normit. Lapsen sukupuoli-identiteetin muuttamiseen tähtäävät toimenpiteet eli lapsen kasvattaminen väkisin sukupuolirooliin, jota hän ei ole, on jo kauan sitten todettu tuloksettomiksi, epäeettisiksi sekä lasta traumatisoiviksi. Hyväksyntä parantaa nuoren itsearvostusta, terveydentilaa sekä suojaa mielenterveyden ongelmilta.

Kansainväliset ihmisoikeustahot ovat viime vuosina kiinnittäneet yhä enemmän huomiota valtioiden velvollisuuteen turvata seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien lasten oikeudet. Sukupuolen juridisen vahvistamisen mahdollistaminen myös alaikäisille on Suomea koskevien ihmisoikeusvelvoitteiden mukaista ja parantaa nuorten hyvinvointia.

Moni nuori ja heidän vanhempansa toivovat, että lapselle ja nuorelle voitaisiin mahdollistaa oikea henkilötunnus, sillä se tukee lapsen minäkuvan mukaista elämää. Väärä juridinen sukupuoli aiheuttaa nuoren arjessa syrjintää ja syrjinnän pelkoa, esimerkiksi matkustettaessa, harrastuksissa, koulussa tai myöhemmin työhön hakiessa. Tämä heikentää merkittävästi nuoren osallisuutta sekä lisää pahoinvointia. Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu huomautti vuonna 2014, että lhbti-lasten oikeutta osallisuuteen tulee vahvistaa kaikilla elämänaloilla. Itsemäärittelyyn perustuva kolmas juridinen sukupuolimerkintä mahdollistaisi henkilötietojen korjaamisen myös muille kuin naisille ja miehille sekä suojelisi heitä syrjinnältä.

Translaki koskettaa myös intersukupuolisia lapsia. Intersukupuolisen lapsen syntyessä lääkäri määrittää lapsen kuuluvaksi toiseen juridisista sukupuolista. Sukupuoli ei kuitenkaan ole koskaan yksiselitteisesti pääteltävissä kehollisten piirteiden perusteella. Lapsen sukupuolen voi tietää vasta, kun lapsi itse kertoo sen. Intersukupuolisilla lapsilla ei myöskään ole mahdollisuutta korjata juridista sukupuoltaan ennen 18 ikävuotta.

Lapsen sosiaalinen transitio, eli siirtyminen minäkuvaansa vastaavaan sukupuolen ilmaisuun ja sosiaaliseen rooliin ei vaadi hoitotoimenpiteitä mutta parantaa merkittävästi lapsen hyvinvointia ja osallisuutta. Translain uudistuksessa tulee arvioida lapsen oikeuksien yleisperiaatteiden toteutuminen: yhdenvertaisuus, syrjinnän kielto, lapsen etu, lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen sekä oman näkemyksen kunnioittaminen.

Lotte Telakivi
Nuorisotyön koordinaattori, Seta ry

Kirjoita kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.