Kun itse työ on perheiden auttamista, eikö työpaikankin pitäisi olla perheystävällinen? Voinko auttaa muita, jos omaa hyvinvointia ei huomioida? Näistä kysymyksistä lähdimme liikkeelle, kun Profiamilla hyppäsimme mukaan Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -kehittämisohjelmaan.

Meillä on yrityksen käynnistymisestä asti ollut kirkkaana mielessä, että hyvinvoivat työntekijät tekevät parasta ja vaikuttavinta työtä. Itse työn ja palveluiden kehittämisen rinnalla on koko ajan kulkenut vahvasti ajatus työhyvinvointiin satsaamisesta. Kun bongasimme Perheystävällinen työpaikka -ohjelman netin kätköistä, tuntui se osuvan heti meidän arvomaailmaamme. Tätä me haluamme työpaikkana olla. Päätös tutustua ohjelmaan tarkemmin ja sitten lähteä mukaan syntyi melko nopeasti.

Tiesimme, että monet asiat olivat meillä jo hyvin: muun muassa joustavat työajat sekä laajat etätyömahdollisuudet toimivat tukena työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa. Pieni jännittävä kutina kuitenkin pyöri vatsanpohjassa, kun saimme käsiimme ohjelman alkukartoituskyselyn tulokset.

Onneksemme emme joutuneet pettymään, vaan lähtötilanne oli jopa mehukas: kysely kertoi firman käytäntöjen olevan monella osa-alueella jo varsin mallikkaasti, mutta muutama selkeä kehittämisen tarvekin siitä nousi.

Kehittämisohjelman painopisteet ja tavoitteet hahmottuivat melko vaivattomasti viiden kohdan kehittämisprojektiksi. Kävimme tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien kimppuun. Muotoilimme kirjalliset ohjeistukset muun muassa perhevapaista ja joustavan työajan käytöstä. Järjestimme esimiesvalmennusta perhevapaisiin sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyen. Laadimme uuden kehityskeskustelupohjan, jossa otimme huomioon myös perheystävällisyyden.

Lisäksi tiesimme alusta asti, että haluamme keksiä jotain uutta lisäetua työntekijöille perheystävällisyyden nimissä, erilaiset perhetilanteet huomioon ottaen. Niinpä jos lähiomainen ─ muukin kuin alle 10-vuotias lapsi ─ sairastuu tai on tapaturmassa, ja tarvitsee tilapäistä hoitoa tai apua, saa työntekijä tähän yhden palkallisen vapaapäivän.

Ylimääräisen palkallisen vapaapäivän saa myös oman tai puolison lapsen ylioppilas- tai ammattiin valmistumisen juhlavalmisteluihin. Lisäksi Lapsi mukaan töihin -päivä on kirjattu mukaan yrityksen vuotuiseen ohjelmaan.

Miten projekti eteni? Totuus on toki se, että kaikessa muussa työkiireessä on tälle kehittämistyölle välillä pitänyt väkisin raivata oma tilansa ja aikansa. Työ eteni välillä hitaammin, jossakin kohdin reippaammin.

Hommaa helpotti, että koko johtoryhmä yrityksen omistajia myöden oli sitoutunut projektiin. Johto kantoi päävastuun kehittämistyöstä. Myös koko henkilöstön kanssa käytiin säännöllisesti läpi projektin etenemistä.

Olimme itsellemme armollisia kehittämistyön aikataulun suhteen ja halusimme ennemmin tehdä asiat kunnolla kuin hötkyillä. Loppujen lopuksi reilun vuoden mittainen projekti venyi parilla kuukaudella, ja olemme lopputuloksiin kovasti tyytyväisiä.

Matka oli mielenkiintoinen. Keväällä 2019 toteutettu uusi henkilöstökysely osoitti, että hyvästä lähtötilanteesta oli päästy harppaamaan onnistuneesti vielä parempaan suuntaan. Nykypäivän hektisyydessä ja kasvavissa moneen suuntaan repivissä vaatimuksissa ei pidä unohtaa sitä tärkeintä – läheisiä ja perhettä.

Olemme ylpeitä Perheystävällinen työpaikka -tunnuksestamme ja kehittäminen tulee jatkumaan. Hyvinvoiva työyhteisökin on parhaimmillaan kuin iso perhe.

Mikko Ailoranta
Kirjoittaja on Profiam Sosiaalipalvelut Oy:n palvelujohtaja, lastensuojelutyön ammattilainen, sosiaalityöntekijä ja VTM sekä kaksilapsisen perheen isä.