Perhepolitiikka ei kosketa minua, joten ei kiinnosta. Näin ajattelin vielä muutama kuukausi sitten ennen kuin aloitin harjoitteluni Väestöliitossa. Vaikka harjoitteluni on ollut viestinnän puolella, olen auttamatta tässä samalla ihan huomaamatta sotkeutunut perhepolitiikan syövereihin. Tajusin sen katsoessani viimeisiä eduskuntavaalitenttejä, joita kuunnellessa olinkin yhtäkkiä liekeissä perhepolitiikan kysymyksistä.

Näin 21-vuotiaana yksin asuvana ei perhepolitiikka tuntunut kovin läheiseltä. Lähipiirissä ei juuri ollut lapsia, joten miksipä sen pitäisikään kiinnostaa? No siksi, että joskus siitä tulee ajankohtaista. Tänä päivänä tehtävät päätökset perhepolitiikasta ja esimerkiksi varhaiskasvatuksesta tulevat vaikuttamaan nimenomaan minun ikäluokkani tulevaisuuteen ja arkeen. Liian usein kiinnostumme yhteiskunnassa vain niistä asioista, jotka koskettavat meitä nyt – aina pitäisi muistaa katsoa tulevaan.

Juuri tämä on yksi politiikan haasteista: ihmisiä luonnollisesti kiinnostavat asiat, jotka ovat heitä lähellä ja ajankohtaisia juuri heille. Tämä aiheuttaa ongelmia meille nuorille, sillä tarvitsemme meidän asioista kiinnostuneita ihmisiä mukaan politiikkaan. Eduskuntavaaleissa otimme askeleen kohti parempaa, mutta vain pienen sellaisen. Eduskunnan ikä nuoreni vain reilulla vuodella. Tämä tuottaa haasteita, sillä esimerkiksi keski-ikäisen poliitikon voi olla hyvin hankala ajatella nuoren lukiolaisen, amiksen tai korkeakouluopiskelijan puolesta.

Kun eduskuntavaaleissa ei eduskuntaa saatu paljoa nuorennettua, ovat vielä suuremmat haasteet edessä toukokuun europarlamenttivaaleissa. Edellisissä vuoden 2014 eurovaaleissa 18–24-vuotiaiden äänestysprosentti oli vaivaiset 10 prosenttia. Vastaava luku länsinaapurissamme Ruotsissa oli 66 prosenttia.

Tällä kuluneella parlamenttikaudella on kuitenkin tehty paljon nuoria puhuttaneita päätöksiä – esimerkiksi tekijänoikeuksiin liittyvä artikla 17 (aiemmin artikla 13). Kyseinen päätös aiheutti ja aiheuttaa yhä runsaasti keskustelua somessa nuorten keskuudessa. Heräsi huoli – eikö kukaan ymmärrä miltä kyseinen muutos tulisi näyttämään nuorten näkökulmasta?

Eurovaaleissa päätetään koko Euroopan suunnasta. Euroopan parlamentin skaalassa on vielä eduskuntaa laajempi mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumiseen tai ympäristöpolitiikkaan. Tämän vuoksi nuoria pitäisi kiinnostaa. 

Europarlamenttivaalien ennakkoäänestys järjestetään 15.–21.5. Varsinainen vaalipäivä on 26.5.

Anu Rantama
Kirjoittaja on kauppatieteiden maisteriopiskelija Aalto-yliopistosta. Hän toimi Väestöliitossa viestinnän harjoittelijana keväällä kolmen kuukauden ajan.