Eduskuntavaalipäivän aamuna liput liehuivat demokratian kunniaksi. Äänestyspaikalla oli jonoa. Rollaattoria käyttäneelle ikäihmiselle tuotiin tuoli levähtämistä varten ja pyörätuolia käyttävälle nuorelle esiteltiin ehdokaslistaa hänelle sopivalla korkeudella. Äänestyspaikkana toimineen koulun oppilaat vanhempineen olivat järjestäneet pop up -vaalikahvion herkkuineen.

Vaalien tulos sisälsi voimakkaita kannanilmaisuja. Äänestysprosentti nousi. Naisia uudessa eduskunnassa on nyt 94, miehiä 106. Vaalioikeuden myöntämisestä naisille ehti kulua yli sata vuotta ennen kuin näin tasaiseen tulokseen kahden sukupuolen välillä päästiin. Nuoret ehdokkaat ja tukijat olivat vahvasti näkyvillä kampanjoissa, vaikka nuoria läpimenijöitä lopulta olikin edelliskertaa vähemmän. Paikoissa laskettuna kolme suurinta puoluetta ovat melkein tasavahvoja. Keskustan kärsittyä tappion voi ajatella eduskunnan asetelman nykyisestä polarisoituvan.

Aiemmin erottelu oli vahvinta oikeisto­—vasemmisto-akselilla. Tästä jaosta huolimatta Suomessa lähdetään mutkattomasti siitä, että useampi porvaripuolue olisi mahdollinen vaalivoittaja-SDP:n kumppaniksi. Sen sijaan uudeksi eri ideologioita symbolisesti erottavaksi ”Pitkäksisillaksi” on nousemassa ihmiskäsitys ja suhtautuminen ihmisoikeuksiin. Mikä on Suomi ja ketkä hyväksymme tänne asumaan ja mahdollisesti myös hakemaan kansalaisuutta? Ovatko kaikki täällä jo asuvat oikeutettuja elämään rauhassa, ilman syrjintää.

Toisena jakolinjana on ilmastonmuutoksen edellyttämän vastuun ja toimien määrittely.  Ympäristölläkin on kytkentä perus- ja ihmisoikeuksiin. Tieteen termipankin mukaan ympäristöperusoikeus sisältää periaatteellisen, jokaista koskevan velvollisuuden pyrkiä luonnon ja muun ympäristön suojelemiseen. Siinä tunnustetaan luonnon itseisarvo ja sen subjektina ovat myös tulevat sukupolvet. Ympäristöperusoikeuden toinen osa sisältää julkisen vallan velvollisuuden pyrkiä turvaamaan terveellinen ympäristö ja jokaiselle mahdollisuuden vaikuttaa omaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

Sosiaalinen, ekologinen ja kolmantena taloudellinen kestävyys muodostavat YK:n kestävän kehityksen periaatteet, joiden toimeenpanoon myös Suomi on sitoutunut. Keskeinen periaate tavoitteissa on: ”Leave no one behind – ketään ei jätetä.”  Tämä periaate on ollut tärkeä monessa Suomen historian käänteessä. Sen noudattaminen tässä ajassa luo uutta, tärkeää luottamuspääomaa sekä vähentää eri yhteiskuntaryhmien eriytymistä ja ristiriitojen kärjistymistä. Väestöliitossa me tulemme seuraamaan, miten kaikkien mukana pitäminen näkyy uuden eduskunnan päätöksissä.