Kadonneen motivaation jäljillä

Jos motivaatioon pystyisi vaikuttamaan vain lisäämällä tietoa, ei meillä olisi nykyisenkaltaisia kansanterveydellisiä pulmia lainkaan, totesi eräs kollegani kerran viisaasti. Jokainenhan tietää, mikä on terveellistä. Vaikka oma tavoite olisi kuinka hyvin perusteltu ja omasta mielestä tarpeellinen, onnistuminen on enemmän kiinni siitä, kuinka sopiva ja mahdollinen suunnitelma on juuri sinulle.

Monet meistä innostuvat aika ajoin laittamaan elämäntapojaan kertaheitolla uusiksi, mutta hyvätkin yritykset voivat lopahtaa motivaation puutteeseen. Self help -sovellukset muistuttavat meitä viikottaisista jumppatavoitteista, ja ystävät antavat hyviä vinkkejä toimivista keinoista. Nekään eivät kuitenkaan auta, jos tarjotut ratkaisut ovat oman kantaman ulottumattomissa. Vinkit ja neuvot ovat rakennettu jonkun toisen kykyjen, halujen ja pystyvyyden mukaan.

Jos alkuperäinen tavoite oli saada mielihyvää uudesta harrastuksesta, voi liian suuret tavoitteet kääntyä itseään vastaan. Hyvää mieltä saa varmimmin jostakin, jossa onnistuu, oli onnistuminen sitten kuinka pieni tahansa. Kannattaa siis tavoitella jotakin, joka on paitsi haluttavaa mutta myös omien kykyjen rajoissa. Onnistumiset tuottavat tyytyväisyyttä itseen ja lisää uskoa ja mahdollisuuksia koetella omia rajojaan.

Tieto ei yksin riitä, vaan tavoiteltavan asian on oltava myös jotakin, jonka uskoo pystyvänsä saavuttamaan. Tähän on olemassa teoria, jonka mukaan motivaatio syntyy uskosta siihen, että vaivannäkö johtaa hyvään suoritukseen, ja hyvä suoritus toivottuun lopputulokseen. Yksinkertaistettuna päämäärän haluttavuus kerrottuna omilla kyvyillä synnyttää motivaation. Jos yhtälöstä puuttuu jompikumpi muuttujista, motivaatio on nolla.

Kun huomaat olevasi mahdottoman äärellä, palauta mieleesi tarpeesi ja toiveesi, jotka alun perin saivat sinut lähtemään tuohon projektiin. Mitä tuon toiveen täyttyminen sinulle merkitsee? Kuuntele itseäsi, ja pohdi millä tavalla tuo toive toteutuu jo nyt elämässäsi, ja kuinka voisit liikkua sitä kohti ensin vain aavistuksen. Samalla on myös tärkeää muistaa, että ainainen itsensäkehittämisen kiire ei ole hyvästä. Lepo ja rauha ovat voimavaroja, jotka mahdollistavat uuden luomisen.

Kun muutostarve on aito, mutta yhtälö ei jostain syystä toimi, voi olla hyödyllistä tutkia asiaa yhdessä ammattilaisen kanssa. Tavoitteet asetetaan omia voimavaroja kuunnellen, onnistumisia rakentaen ja sinulle sopivin askelin. Terapiassa pohditaan myös kuinka varautua mahdollisiin vastoinkäymisiin ja kasvatetaan empatiaa itseä kohtaan myös epäonnistumisten äärellä.

Unohda siis sanonta siitä, että menestyjillä pitää olla tavoitteet korkealla. Onnistujat ovat niitä, jotka osaavat tehdä riittävästi riittävän pieniä asioita.

Vroom V. H. (2008) Work and motivation, Bandura A. (1997) Self efficacy: The exercise of control, Seligman M. (1999) Optimistin käsikirja.

Kirsi Pihlaja
Kirjoittaja on ratkaisukeskeinen terapeutti, työnohjaaja, sosionomi

Hän työskentelee mm. seuraavien aiheiden parissa: elämäntilanteen kriisit, vaikeat ihmissuhteet, ahdistuneisuus ja masentuneisuus, kiusaamisesta ja henkisestä väkivallasta toipuminen, traumaattiset kokemukset, päihdeongelmat.

 Väestöliiton terapiapalveluihin voi varata ajan www.vaestoliitonterapiapalvelut.fi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirjoita kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.