200 000 suomalaista kärsii sairaudesta, jonka kustannukset yhteiskunnalle ovat vuosittain 1 500 miljoonaa euroa. Kyseessä on sairaus, jonka runsas ja vaihteleva oirekuva voi viedä kuukausittain kivun takia päivystykseen ja pakottaa jäämään pois työstä tai opinnoista. Lisäksi sairaus vaikuttaa kokonaisvaltaisesti sosiaalisiin suhteisiin, perhe-elämään ja parisuhteeseen, päivittäisiin aktiviteetteihin, seksuaalisuuteen ja perheen perustamiseen.

Kyse ei ole astmasta eikä diabeteksesta, vaikka sairauden yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset ovat arviolta yhtä suuret. Tarkkaa summaa ei ole tiedossa, mutta kansainvälisissä tutkimuksissa tehty laskelma on sovellettavissa Suomeenkin. Sairaus ei aina näy tutkimuksissa ja diagnoosin saamiseen kuluu oireiden alkamisesta arviolta 6–9 vuotta.

Kyse on endometrioosista. Endometrioosia eli kohdun limakalvon sirottumatautia sairastaa noin 10–15 % hedelmällisessä iässä olevista naisista. Suomessa tämä tarkoittaa siis noin 200 000 naista. Endometrioosissa kohdun limakalvon kaltaista kudosta kasvaa kohdun ulkopuolella esimerkiksi munasarjoissa, munanjohtimissa sekä kohdun, suolen ja virtsarakon pinnoilla. Endometrioosi koskettaa siis myös heitä, joilla on kohtu mutta jotka eivät koe olevansa naisia.

Endometrioosin oireisiin kuuluvat lamauttavat kivut monesti alavatsan, lantion tai sukuelinten alueella. Yhdyntä voi olla kivun vuoksi mahdotonta. Kipu voi esiintyä myös hartioissa, nivusissa tai ilmarintana, sillä pesäkkeitä voi olla muuallakin kuin vatsaontelossa. Oirekuva ei ole mediaseksikäs, sillä siihen lukeutuvat myös esimerkiksi vatsan toistuva turvotus, häiriöt kuukautiskierrossa, virtsaamis- ja ulostamisoireet, pahoinvointi sekä krooninen väsymys.

Oirekuva elää kuukautiskierron mukaan, sillä endometrioosi on hormoniriippuvainen sairaus. Endometrioosipesäkkeet reagoivat kehon estrogeenitason nousuun ja laskuun vuotaen verta siellä, missä ikinä pesäkkeet sattuvatkin kasvamaan. Elimistössä väärään paikkaa vuotava veri saa aikaan kroonisen tulehdustilan ja voi liimata sisäelimiä toisiinsa. Ei ole vaikea kuvitella, että toisiinsa arpikudoksilla ja kiinnikkeillä liimaantuneet kohtu, munasarjat ja peräsuoli sekä aiheuttavat kipua ulostaessa että vaikuttavat mahdollisuuteen tulla raskaaksi ja kantaa lapsi onnistuneesti täydet yhdeksän kuukautta.

Yllättävän moni suomalainen elää edelleen siinä harhaluulossa, että kuukautisten aikaan naisen kuuluu kärsiä kovista kivuista. Endometrioosia sairastava saakin liian usein kuulla olevansa vain yliherkkä normaalille kuukautiskivulle tai että vika on lähinnä korvien välissä. Sairauspoissaoloja aiheuttavat kuukautiskivut eivät kuitenkaan milloinkaan ole normaaleja, vaan niiden syy on selvitettävä asiantuntevan gynekologin avulla. Jo pelkkä oirekuva voi riittää diagnoosiin ja hoito voidaan aloittaa. Etenkin nuorten kohdalla varhainen diagnosointi on tärkeää, jotta oireet saadaan kuriin ennen kuin kivut ehtivät kroonistua ja sairaus ehtii vaikuttaa hedelmällisyyteen.

Endometrioosi ei ole kroonisena sairautena parannettavissa, mutta usein oireita voidaan tehokkaasti lievittää hormonihoidolla ja riittävällä kipulääkityksellä. Tarvittaessa pesäkkeitä voidaan poistaa leikkauksessa. Oikeanlaisen hoidon löytämiseen voi kuitenkin kulua pitkä aika, sillä jokaisen oirekuva on yksilöllinen. Yhtä, endometrioosin oireita hillitsevää hoitomuotoa ei siis ole olemassa.

Jokaisen meistä on syytä olla perillä endometrioosiin liittyvistä perusasioista, jotta oireilevan läheisen voi ohjata nopeasti hoidon piiriin. Diagnoosia odottavan vuodet ovat pitkiä eikä oireiden kroonistuminen ole kenenkään etu. Älä siis odota, jos kuukautiset vievät läheisesi aina sängyn pohjalle, vaan toimi!

Sara Vuorela
Kirjoittaja toimii järjestökoordinaattorina Gynekologinen potilasjärjestö Korento ry:ssä.

Maaliskuun viimeisellä viikolla eli 25.-31.3.2019 vietetään jälleen Endometrioosiviikkoa. Endometrioosiviikolla lisätään tietoisuutta endometrioosista jakamalla tietoa mediassa ja järjestämällä tapahtumia ympäri Suomea. Endometrioosia sairastavien etua ajaa 20 vuotta täyttävä Gynekologinen potilasjärjestö Korento ry, joka tunnettiin vuodenvaihteeseen asti nimellä Endometrioosiyhdistys. Korennon tuottama mobiilisovellus Moona Oirepäiväkirja sopii jokaiselle, joka haluaa seurata kuukautiskiertoon liittyviä oireitaan ja tulla oman kehonsa asiantuntijaksi. Moonan voi ladata ilmaiseksi sovelluskaupoista.

Korento ry organisoi Suomessa myös maailmanlaajuisen EndoMarch-tapahtuman, joka huipentaa Endometrioosiviikon lauantaina 30.3. klo 12. Silloin katukuva täyttyy keltaisista kukista ja endometrioositiedosta Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä, Oulussa ja Kokkolassa. Endometrioosia sairastavien elämään voi tutustua juhlavuoden valokuvanäyttelyssä, joka on Endometrioosiviikon ajan esillä Helsingin Kaarlenkadun Kalleriassa ja lähtee sen jälkeen loppuvuodeksi kiertueelle ympäri maata. Koko viikon ohjelman löydät täältä.

Lähteet:

https://korento.fi/tietoa/endometrioosi/

https://korento.fi/tietoa/endometrioosi/oireet/

https://korento.fi/tietoa/endometrioosi/endometrioosinhoito/

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/05/05/laakari-endometrioosi-yhta-yleinen-kuin-astma-ja-diabetes