Elina Hermannson, lastenlääkäri-kollega, houkutteli minut hakemaan Väestöliiton seksuaaliterveysklinikan lääkärin tointa 2000-luvun alussa, kun hän siirtyi muualle töihin. Siitä on jo niin kauan aikaa, etten edes tarkkaan muista koska. Luultavasti vuoden 2005 syksyllä.

Olin vasta valmistunut lastenlääkäri ja työ kiinnosti minua, vaikka en sen sisällön monipuolisuutta edes tajunnut ennen kuin aloitin työt. Alussa olin, kuten työkaverit sanoivat, ulkona kuin lumiukko. Tiimityö, kouluttaminen, verkostoituminen, vaikuttaminen ja työn kehittäminen olivat oikeastaan aivan uusia työnteon alueita, johon hyvinkin ammattikoulumainen lääkärikoulutus ei ollut antanut eväitä. Aivan upean tiimin mukana sain enemmän kuin pystyin itse antamaan.

Nuorten vointia sekä työn vaikuttavuutta seurattiin vastaanoton jälkeisillä kyselyillä. Säännöllisissä yhteiskokouksissa arvioimme mennyttä ja kehitimme parempaa tapaa hoitaa nuoria. NUSKA-projekti lähti käyntiin kyselyjen ja aktiivisten terveydenhoitajien aloitteesta. Työnohjauksesta syntyi myös uusia väyliä viedä seksuaaliterveyttä nuorille eteenpäin, muun muassa kirja ”Puhutaan seksuaalisuudesta”.

Netti-vastaanottoja ja koko internetin mahdollisuuksia tiedon ja neuvojen antajana kehitettiin kiihtyvällä vauhdilla. Jo jätettyäni Väestöliiton Tuija Rinkinen teki väitöskirjan näistä netin seksuaaliterveysvastaanottojen kehityksestä ja ”anatomiasta”.

Töihin oli hyvä mennä, koska ilmapiiri oli kannustava Seksuaaliterveysklinikan johtoa myöten. Mutta muistelen kaiholla myös itse upeaa vanhaa Väestöliiton taloa Kalevankadulla. Lounaspaikkoja oli lähellä paljon ja tuntui jotenkin ihanalta, kun oli kaiken kuhinan keskellä aamuisin töihin tullessa ja iltapäivisin (Stockan kautta J) kotiin lähtiessä.

Viihdyin Väestöliitossa yli kolme vuotta. Tuliaisina uuteen työpaikkaani sain viedä halun kehittää toimintaa jatkuvasti, halun ylläpitää hyvää henkeä lähityökavereiden kanssa, halun kouluttaa ja saada koulutusta nuorisoa koskevissa asioissa ja ymmärryksen siitä, ettei asioita hoideta yksin vaan yhdessä.

Anna Kotiranta

Kirjoittaja on Lasten ja Nuorten sairaalan nuorisovastaanoton vastaava lääkäri, joka työskenteli Väestöliittossa vuosina 2005-2008.

Väestöliiton nuorten toiminnot juhlistaa joulukuussa 30 vuotista taivaltaan blogisarjan muodossa. Blogisarjassa Väestöliiton entiset ja nykyiset nuorten toimintojen työntekijät kertovat muistojaan merkittävistä hetkistä tärkeän työn parissa.