Kysy homolta: heteroksi eheytyshoidolla?

Kysymys:

Onko joku tullut oikeasti heteroksi sellaisella eheytyshoidolla? Mistä sellaista hoitoa saa?

Petteri vastaa:

Nämä niin kutsutut eheytyshoidot eivät ole oikeastaan hoitoja. Niillä ei korjata mitään, koska ei ole mitään korjattavaa. Perinteisesti vähemmistöseksuaalisuudeksi mielletyt suuntautumiset ovat nykyisen ymmärryksen valossa ihmisen seksuaalisuuden normaaliin vaihteluun sisältyviä orientaatioita, ja sellaisenaan ihan yhtä valideja suuntautumisia kuin heteroseksuaalisuuskin.

Eheytyksen perussisältö on, kuten nimityksestäkin voi päätellä, ihmisen rikkonaisuus. Homoseksuaalisuus ei itsessään ole mitenkään negatiivinen asia. Ei se ole mitään mistä pitäisi parantua — tai eheytyä, kuten sama asia nykyään tahdotaan mieluummin ilmaista.

Uudelleenbrändäyksestä huolimatta on hyvä muistaa, ettei näiden “hoitojen” tehokkuudesta ole tieteellistä näyttöä. Parhaimmillaankin ne ovat tehottomia, mutta mielenterveyden ammattilaisten yhä vahvempi konsensus on, että niistä todella on merkittävää haittaa. Joillain alueilla tämä konversioterapia on kiellettyä joko kaikilta, tai alle 18-vuotiailta, sen vaarallisuuden vuoksi.

Seksuaalisuus on luontainen osa ihmisyyttä, niin myös siinä tapauksessa kun se suuntautuu samaan sukupuoleen. Eheytyshoidot perustuvat kahden “vastakkaisen” sukupuolen binääriseen sukupuolikäsitykseen, sekä näiden “luontaiseen, toisiaan täydentävään” vuorovaikutukseen. Konservatiivisten sukupuoliroolien pakolla iskostaminen ihmisiin samalla kun luonnollisesta seksuaalisuudestaan pakotetaan kokemaan häpeää, voi johtaa monenlaisiin lieveilmiöihin — masennus, ahdistus sekä itsetuhoiset ajatukset ovat niistä tunnetuimpia mahdollisuuksia.

Seksuaaliseen vähemmistöön kuuluminen ei sekään aina ole helppoa, tai yksinkertaista. Yhteiskunnan edelleen osin homofobisen ilmapiirin sisäistäminen — tavalla tai toisella — on enemmän sääntö, kuin poikkeus. Silloin, kun omasta seksuaalisuudestaan ei pääse sopimukseen itsensä kanssa, voi olla näiden vahingollisten keinojen sijaan viisampaa pohtia voisiko esimerkiksi homomyönteisestä psykoterapiasta olla apua.

Jos kiinnostus seksuaalisuuden muuttamiseen taas johtuu vaikeuksista sovittaa yhteen uskonnollinen vakaumus, ja seksuaalivähemmistöön kuuluminen, olisiko tutustuminen vähemmistöseksuaalisuuteen myönteisesti suhtautuvaan uskonnollisuuteen mahdollista? Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa tällaista suhtautumistapaa edustaa esimerkiksi Yhteys-liike.

Petteri Keränen
Kirjoittaja on Väestöliiton Hurma-lehden toimituskunnan jäsen.

Kirjoita kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s