Eduskunta hyväksyi 13.12. mallin, jossa Vaasan keskussairaala luopuu sote-uudistuksen yhteydessä laajasta päivystysvastuusta. Sen potilaat ohjataan tarvittaessa Seinäjoelle. Kaikki oppositiopuolueiden edustajat äänestivät ehdotusta vastaan. Eduskuntakäsittelyä edeltänyt sosiaali- ja terveysvaliokunnan äänestys ratkesi äärimmäisen niukasti, äänillä 8-7. Useat eri tahojen laskelmat siitä, että Vaasan sairaalan nykyisen toimintatason säilyttäminen olisi ollut vähintään yhtä edullista kuin nykyinen malli, ohitettiin. Pohjanmaan poikkeuksellisen vilkkaan väestönkasvun seuraukset terveyspalveluille ohitettiin myös.
Perustuslakivaliokunta totesi sairaaloiden päivystyksestä, että Seinäjoella on turvattava terveydenhoito myös ruotsin kielellä. Hallitus ei ole kertonut, miten tämä käytännössä tapahtuisi. Epäilyt siitä, että perustuslakivaliokunnalle toimitetut mietinnöt ja potilaita koskevat luvut olivat olleet vaillinaisia ja suorastaan virheellisiä, ohitettiin. Lakioppineiden huoli siitä, että perustuslakivaliokuntaa käytetään poliittisesti tarkoituksenmukaisesti, ohitettiin myös. Arvatkaa, mitä tapahtui eduskunnassa ehdotukselle siitä, että Vaasan sairaalan toimintaa vielä käsiteltäisiin perustuslakivaliokunnassa?
En ole kuullut kenenkään ulkopuolisen asiantuntijan väittävän, että tässä olisi kyse sosiaali- ja terveydenhoidon laadusta tai tehokkuudesta. En ole kuullut kenenkään epäilevän, ettei kyse olisi pohjimmiltaan puolue- ja kielipolitiikasta.
Sosiaalitieteissä niin sanottu standpoint-teoria korostaa sitä, että eri väestöryhmillä on erilainen kokemus todellisuudesta. Naiset tietävät, miltä tuntuu olla näkymätön veljeilevien miesten keskuudessa, seksuaaliset vähemmistöt tietävät, miltä tuntuu katsoa rakkausleffoja, joita ei ole tehty heitä varten. Ja Suomessa asuva ruotsinkielinen tietää, miltä tuntuu kuin omaa äidinkieltä jatkuvasti latistetaan. Arki on täynnä pieniä, yhtä ärsyttäviä kuin käsittämättömiä puutteita. Helsingin kaupunki, Suomen Akatemia, Helsingin yliopisto, Korkeasaari: tässä sattumanvaraisesti ensiksi mieleen tulevia tahoja, joiden pitäisi toimia ruotsiksi mutta kuluneen vuoden aikana se ”unohtui”, näyttelystä, juhlapuheesta, kylteistä.
Kun soitat puhelinpalveluun, kysytään haluatko astiaston ruotsiksi? ”Vill du ha servis på svenska, tryck 2.” Service, eli palvelu, joka lausutaan eri lailla, ei tule silloin heti mieleen. Tästä ei kukaan ruotsia puhuva älähdä, tietenkään. Emme halua olla hankalia, ylimielisiä, vaivaksi. Jos myyjä, lääkäri tai virkailija puhuukin ruotsia, olet yllättynyt ja kiitollinen. Harvoin tulee edes mieleen vaatia ruotsinkielistä palvelua – ei edes silloin, kun se on perustuslaillinen oikeus.
Mutta en usko, että valtaväestö huomaa, saati ymmärtää, miltä tuntuu jatkuvasti arvailla mitä tarkoitetaan, niellä ärtymystä, olla kysymättä eikö virastoissa tosiaan löydy yhtään ihmistä joka hallitsee ruotsia ja voisi hoitaa käännökset? Miltä suomea puhuvilta tuntuisi, jos pulla olisi pula, auto olisi outo, ja hätä olisi heti – tai sanojen sijaan olisi vain aukko, jota kukaan ei huomaa, jos et siitä älähdä – joka päivä, mitä odottamattomimmissa ja, korostan, julkista palvelua tarjoavissa yhteyksissä.
Korostan myös, että häiritsevää tässä eivät ole eri murteet, korostukset tai pienet arkiset virheet. Teen niitä itse suomeksi koko ajan, eikä minua lainkaan vaivaa jos virkamies tai lääkäri, joka haluaa harjoittaa ruotsiaan, tekee samoin. Kaikki elävä, puhuttu ruotsi on osa ruotsin kieltä. Mutta typistetty, mukiloitu, paperista luettu anonyymi ”pakkoruotsi” on sen hauta.
Joskin hauska hauta: Facebook-sivusto Dåliga översättningar svenska-finska kokoaa parhaimmat helmet, kuten mainos: ”Fiksun ostamisen puolesta – Fittiga köp”. (Jos fiffiga-sanasta vaihtaa kaksi f-kirjainta t:ksi, sana fiksu muuttuu v-sanaksi.) Erheistä koottu kirja Tack för ditt förstånd! on myyntihitti ja hyvä joululahjavinkki.
Mutta vaikka kieli hautautuu, ihmiset eivät kuole ruotsinkieliseen astiastoon. Sairaaloissa sen sijaan kuollaan. Niissä myös kärsitään, pelätään ja tervehdytään. Kuumeisen, loukkaantuneen tai iäkkään ihmisen kielitaito heikkenee. Siksi myös aikuiselämänsä pitkälti suomeksi eläneillä ruotsinkielisillä on yleensä vahva tarve puhua lääkärin kanssa ruotsia. Silloin löytää itse sanoja ja ymmärtää, mitä lääkäri vastaa.
Isoäidilläni oli läheinen ystävä, joka 80-vuotiaana sairastui ihottumaan. Hän oli jo vanhainkodissa, ja lääkäri tuli käymään. Missä kutiaa, lääkäri kysyi suomeksi, kuten tavallista, koska ei halunnut, uskaltanut, osannut tai viitsinyt puhua ruotsia. Ystävä vaan ei millään muistanut oikeaa sanaa suomeksi. Kunnes se vihdoin tuli mieleen: hymyhuulet! Niissä sattuu. Vasta lääkärin lähdettyä hän tajusi virheensä. Piti sanoa häpyhuulet. Hän soitti valtavan nolona isoäidilleni, jolta tarina sitten lähti liikkeelle. Olen muistanut sen niin pitkään, koska se on paitsi surkuhupaisa myös niin kaunis. Iäkäs nainen, joka vahingossa muuntaa kieltä hieman aistillisempaan suuntaan.
Ruotsinkielisiä asuu Pohjanmaalla melkein 100 000. Miten Seinäjoella aiotaan heitä kuunnella ja heidän kanssaan kommunikoida? En ole ollut potilaana Seinäjoella, enkä siis tiedä, voihan olla että siellä, toisin kuin pääkaupunkiseudulla, saa hienosti palvelua molemmilla kotimaisilla kielillä. Ja vielä niillä Pohjanmaan murteilla, joita itse en millään ymmärrä. Ei, en kadehdi niitä seinäjokisia terveysalan ihmisiä, jotka saavat närpesiskaa puhuvan potilaan hoidettavakseen omalla kouluruotsilla!
Päätöksestä ei näytä vielä nousseen sen suurempaa mekkalaa suomenkielisten kesken. Ministerit puhuvat kauniisti perheiden moninaisuuden huomioimisesta, mutta ruotsin- ja kaksikielisten perheiden peruspalvelut eivät tunnu sisältyvän tähän ”moninaisuuteen”. Sen sijaan sellaisilla vaikuttajilla, kuten Osmo Soinivaara, on pokkaa väittää, että jos Seinäjoen kielivaatimuksen muodollisesti täyttävät lääkärit ja hoitajat eivät pohjanmaalaisille kelpaa, niin kannattaisi luopua koko ruotsin kielitaidon vaatimuksista.
Näin puhuu vain ihminen, jonka pulla ei ole pula, jolta lääkäri ei käännä katsetta pois ilmoittaakseen suuttuneesti seinälle: en sitten puhu äidinkieltäsi ja joka ei eläintarhassa joudu keksimään lapselle eläinten nimiä omasta päästään, koska perustuslaissa taattu käännös sattui taas kerran unohtumaan. Jolle ei tule mieleen, että voisihan sitä myös vaatia, että kielivaatimus ja perustuslaki täyttyisivät ihan oikeasti, eikä vain vastentahtoisen muodollisesti.
Vaasan sairaalan päivystysvastuun suhteen tarvitaan nyt laajakatseista, Suomen historiaa, väestörakennetta, ja tulevaisuutta ajattelevaa valtionpäämiestä. Tasavallan presidentillä olisi esimerkiksi mahdollisuus pyytää, että perustusvaliokunta perehtyy eduskunnan päätökseen tarkemmin.
Väestöliiton blogi 
Loistava kirjoitus! Ainoa seikka, joka hiukan mietityttää on, miksi ruotsinkieliset – ainakin pääkaupunkiseudulla – usein itse sinnikkäästi kääntävät keskustelun suomeksi puhuessaan ei-täydellisesti ruotsia osaavien kanssa. Psykologisesti väärä valinta – ruotsinkieltä yrittänyt kokeen, ettei hänen kielitaitonsa riitä ja ei ehkä uskalla yrittää kovin montaa kertaa. Meidän täytyy saada harjoitella!
TykkääTykkää
Joo, totta… itsekin varmaan syyllistyn tuohon tosi usein. lähinnä se johtunee siitä, että on yliherkkä niille suomenkielisille jotka eivät halua (tai kykene) seuraamaan ruotsinkielistä keskustelua. mutta pitäisi kuten sanot olla avoimempi ja kysyä mitä toinen toivoo!
TykkääTykkää
Tack, Kiitos 😊
TykkääTykkää
Pahoittelen jo etukäteen mahdollista naiviuttani asian suhteen.
Kielipolitiikkaan suuremmin kajoamatta eikö simppeli ratkaisu sairaalaongelmaan olisi palkata Seinäjoen sairaalan natiivin ruotsinkielisiä hoitajia ja lääkäreitä (mahdollisesti nykyisin Vaasan sairaalassa vastaavilla aloilla työskenteleviä, jolloin hoitotyössä kielimuuri kohdattaessa heitä voitaisiin konsultoida. Tällöin potilas saisi palvelua haluamallaan kielellä ja hoitohenkilökunta saisi selville tarkat oireet, joiden jälkeen kielellä ei enäö ole merkitystä. Tietääkseni ihmiskeho kuitenkin toimii samoin riippumatta henkilön äidinkielestä. En näe ongelmaa.
TykkääTykkää
kiitos kommentista, nyt odotetaankin miten hallitus aikoo turvata ruotsinkielistä palvelua Seinäjoella, käytännössä. Mutta tuskin muutamia ruotsia puhuvia sairaalassa riitä monimutkaisiin ja akuutteihin päivystystilanteisiin.
TykkääTykkää
Täyttä asiaa. Hyvä!
TykkääLiked by 1 henkilö
Ollessani pitkään TYKS:ssä tiedän josjoku että TÄYTYY SAADA TERVEYSPALVELUJA OMALLA ÄIDINKIELELLÄ! Voit ollaa erittäin sairaana kun Sinua tuodaan Yhteispäivystykseen ja on jopa vaikeata puhua omaa äidinkieltään puhumattakoon saada sairaalapalvelua jollain muulla kielellä! Ei riitä että lääkärit puhuvat Sinun äidinkieltä vaan olen sitä mieltä että ambulanssi- ja päivityshenkilökunta osaavat suomen laillista toista kieltää! Ajattelin että kun suomenkielinen potilas tulee esimerkiksi Vaasan Sairaalalaan niin hän saa palveluaan omalla äidinkielellään! EN VOI MILLÄÄN USKOA PÄINVASTOIN että ruotsinkielinen tulee Seinäjoen sairaalaan ja SAISI PALVELUA OMALLA KIELELLÄÄN!
Uskoa hallitus todella että näin tapahtuisi? Hallituksen pitäisi olla paremmin valveilla tämän päivän asoihin koskien suomenkielisten huonoa kielitaitoa joka myöskin koskee muita kieliä kuten englantia! Puhun nyt etupäässä ns ruohotasojuuriin kuuluvia henkilöitä joita on paljon maassamme! Tätä koskee aina taksikuljettajista poliiseihin ja kaikki siltä välillä kuten ambulanssihenkilöstöstä sairaalahoitajiin! Puhun kokemukstani maassamme tämä päivän tilaanteesta!
Olen niin kyllästynyt frasiin ”kyllä minä ymmärrään ruotsinkieltä, mutten en osaa puhua sitä”
On eri asiaa osata kieltä paperilla kun käytännössä! Täällä turussa äitini joka on riikiruotsalainen tarvittuaan palvelukotipalvelua hänelle tarjottiin kaupungin omaa palvelukotia Runosmäessä jossa oli muka täysin ruotsinkielinen Sabina niminen osasto jossa osoittatui että yksi hoitajista osasi välttävästi ruotsinkieltä? Olemme kaikki nyt onnellisia että Äitimme sai paikan täysin ruotsinkielisessä Hemmet nimisessä palvelukodissa täällä Turussa! Olen ikävää kyllä varmaa että Seinäjoellä käy samoin tapaan kuten Sabina kodissa!
Päättäjät antaakaa laajennuttu päivystyspalvelu jäädä kuten nyt on tilanne Vaasassa!
TykkääTykkää
Tehokas tapa lisätä aivovientiä ruotsiin pohjanmaalta. Nuoret eivät tunne enää olevansa tarpeellisia suomelle.
TykkääTykkää
Eli maahanmuuttajat eivät voi toimia lääkäreinä, tai sitten ainakin ainoastaan suomenkielisten lääkäreinä, joilla ei ole niin väliä kaikenmaailman Annojen mielestä…
TykkääTykkää
Hyvä kirjoitus. Ja monia satuttaa kuin hirveesti että tätä ylipäätänsä oli pakko kirjoittaa.
TykkääLiked by 1 henkilö
Tämä päätös on karmea esimerkki mihin suuntaan maa on menossa. Pelkään että se ei pysähdy tähän vaan jatkuu. Kehotan siksi kaikki jotka ovat äänellään saanut aikaan tätä asennetta miettimään tarkasti koska on oma vuoro jäädä ulos yhteiskunnasta.
Nyt on jo hallituksella ja hallituspuolueilla kova tahto saada pois maasta ulkomaalaiset, ruotsinkieliset, työttömät, homot, pakolaisten perheenjäsenet, jne
Vähäosaisilta, opiskelijoilta, köyhiltä eläkeläisiltä, sairailta, maanviljelijöiltä mm vähennetään jatkuvasti tukea, mutta muilta vähennetään verotaakkaa.
Ketkä ovat seuraavat ”juutalaiset”.
TykkääLiked by 1 henkilö
Hyvin kirjoitettu Jacob-Hendrik Fellman!
TykkääTykkää
En puutu Vaasa/Seinäjoki-kiistaan, mutta kysyn eikö Soininvaaran kommentti sittenkin ollut aivan ymmärrettävä ja oikea?
Meillä on maailman mittakaavassa aivan ainutlaatuinen käytöntö: mannermaalla alle viiden prosentin vähemmistön pieni kieli on pakollisena jokaiselle alakoulusta yliopistoon alasta riippumatta, jopa vapautukset dysleksikoille ja maahanmuuttajille on pääosin estetty. Mitään vastaavaa ei ole muualla. Ahvenanmaaltakin vastaava pakollinen suomi poistettiin jo kymmenen vuotta sitten, koska ”se söi nuorten muun kielitaidon”.
Enemmistö on aina ollut ruotsin pakollisuutta vastaan ja vuosi sitten teema nousi myös kansalaisaloitteen kautta eduskuntakäsittelyyn. Silloin edellisen sivistysvaliokunnan pj Vahasalo määritteli pakon perusteeksi vain ja ainoastaan ruotsinkielisten palvelujen turvaamisen: ”Kun meillä on ruotsin kieli virallisena kielenä ja on linjattu, miten ne palvelut ja osaaminen turvataan, tämä [ruotsin pakollisuus] on ollut se tapa. Jos löytyy joku muu tapa, jolla ruotsinkieliset palvelut turvataan, niin kyllä vapaaehtoisuus silloin käy.”
Ymmärrän, ettei pakollinen kouluruotsi turvaa palveluja ruotsiksi – mutta eikö rehellisyyden vuoksi nyt pidä myöntää, että tässä menee ainoa peruste ruotsin pakollisuudelle?
Pakollinen ruotsi on todella mittava panostus, sitä luetaan lähes yhtä paljon kuin pitkää A-kieltä ja sen takkuaminen hidastaa opintoja, estää valmistumisia ja saa monet madalatamaan opiskelutoiveitaan. Kielivarantokin jää maassa kapeaksi, vaikka meillä luetaan kieliä enemmän kuin muualla keskimäärin. Useimmat unohtavat ruotsinsa nopeasti koulun jälkeen, koska alle viisi prosenttia on alle viisi prosenttia ja ulkomaille töihin tai opiskelemaan lähdettäessä ei enää suunnata Ruotsiin.
Eikö olisi kohtuullista myöntää nyt, ettei pakollista ruotsia voi jatkaa, vaan maan muilla kieliryhmillä on oikeus heidän omista tarpeistaan ja kiinnostuksestaan kumpuavaan kieltenopiskeluun? Palvelut on joka tapauksessa hoidettava muuten kuin pakkoruotsilla.
TykkääTykkää
Kiitos kommentista. Ymmärrän toki nuo argumentit, mutta tässä sotketaan kaksi asiaa: mitä on pakollista opiskella koulussa (pakkosuomi, pakkoruotsi, pakkomatematiikka, jne) ja mitkä ovat maan viralliset kielet (tällä hetkellä suomi ja ruotsi). Ymmärtääkseni vastustat jälkimmäistä. Jos maan virallinen kieli olisi vain suomi, niin ruotsia ei vaadittaisi myöskään esimerkiksi peruspalveluissa, joten Seinäjokikiistakin katoaisi. Itse en pidä sitä vaihtoehtoa kulttuurisista ja historiallisista syistä hyvänä. Ajattelen myös, kuten moni kokeilukin osioittaa, että ruotsia (toimivaa, elävää, minimi-ruotsia) voisi opettaa aivan eri lailla, niin siitä ei tulisi mahdollinen este.
TykkääTykkää
Tämä kohta on virheellinen:” jos Seinäjoen kielivaatimuksen muodollisesti täyttävät lääkärit ja hoitajat eivät pohjanmaalaisille kelpaa, niin kannattaisi luopua koko ruotsin kielitaidon vaatimuksista.”
Soininvaara ei missään ole esittänyt kielitaitovaatimuksien poistamista tai edes niiden löysentämistä.
Hän on vain kysynyt, minusta ihan aiheesta, onko järkevää opettaa kaikille ja kaikkialla ruotsia jos opittua ei sitten voikaan käyttää.
TykkääTykkää
Hei, myöhäien kommentti: se on totta ja ilmaisin asian epätarkasti (alkuperäinen twiitti http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005005009.html) – mutta käytännössä se, että luovuttaisiin opetuksesta, johtaisi siihen ettei voisi olla kielitaidon vaatimustakaan.
TykkääTykkää
Mitä jos suomenkielinen sairastuu affenanmaalla?
TykkääTykkää
Siinä tapauksessa hänellä on oikeus saada hyvää hoitoa suomeksi. En ole kuullut että tämä olisi ollut ongelma, mutta hyvä nostaa esille jos on.
TykkääTykkää
Pakkoruotsin aika on ohi, todistivat kielten opetusneuvokset maaliskuisessa hesarissa:
Toimittaja Marjukka Liiten kirjoitti Helsingin Sanomissa (19.2.), että kielitaito kaipaa uutta loikkaa. Olemme samaa mieltä. Suomen kielipolitiikan perusrakenne luotiin lähes 50 vuotta sitten peruskoulujärjestelmään siirryttäessä.
Useimmat suomenkieliset oppilaat alkoivat opiskella äidinkielen jälkeen ensin englantia ja myöhemmin ruotsia. Neljäs kieli oli mahdollista aloittaa peruskoulussa tai lukiossa, mutta neljännen kielen opinnot jäävät herkästi kesken.
Suomen kielitaitovaranto alkaa kuitenkin monipuolistua vasta opiskelijan neljännestä kielestä lähtien. Toivomme lukijan pohtivan, miten moni hänen lähipiirissään on saavuttanut neljännessä kielessään niin hyvän kielitaidon, että sillä voi oikeasti tehdä vaativaa työtä.
Kielitaitovarannon monipuolistuminen jo kolmannesta kielestä lähtien on Suomen ja suomalaisten etu. Nyt olemme lukinneet kielitaitovarannon kahteen vähän puhuttuun kieleen ja yhteen maailmankieleen. Pohjoismaiden ulkopuolella suomella ja ruotsilla on vähän käyttöä. Suomen kielitaitovarannon korjaaminen edellyttää ruotsin kielen pakollisuudesta luopumista.
Tiedämme hyvin, että tämän mielipiteen esittäjät leimataan sivistymättömiksi moukiksi. Otamme riskin. Ruotsin kieli, pohjoismaiset arvot ja pohjoismainen yhteistyö ovat arvokkaita asioita Suomelle. Tästä ei kuitenkaan seuraa, että kaikkien suomalaisten pitäisi opiskella ruotsia pakollisena kielenä.
Kansainvälisen yhteistyön edellyttämät kielitaitotarpeet ovat muuttuneet 50 vuodessa radikaalisti. Myös tietämys kielenoppimisesta on mullistunut. Nyt tiedämme, että kielen opiskelu kannattaa aloittaa varhain.
Suomessa tarvitaan myös saksan, venäjän, ranskan ja espanjan osaajia. Osa väestöstä voisi hankkia kohtuullisen kielitaidon kiinassa, japanissa tai arabiassa. Jokaista suomenkielistä ei tule enää pakottaa lähes identtiseen kielitaitoprofiiliin.
Anna-Kaisa Mustaparta
Liisa Jääskeläinen
opetusneuvoksia, eläkkeellä, Helsinki
TykkääTykkää