Parisuhteessa kummallakin osapuolella on omavastuuosuus. Se on osuus, jota ei voi sysätä toiselle. Se voi olla osuus riidasta, osuus hyvästä mielestä tai kummankin puolison vastuuosuus onnistuneesta lomasta.

Joskus oman vastuun kantaminen suhteessa tuntuu raskaalta. Jos parisuhde on turvaton, kumppanin jokainen ilme tai äänensävy voi tuntua moitteelta. Vetäytyminen ja mykkäkoulu aiheuttavat usein hylätyksi tulemisen tunteita. Kummatkin puolisot vaikuttavat toistensa reaktioihin, vaikka olisi toki helpompaa syyttää vain kumppania. ”Hän ei puhu eikä pukahda. Elämä hänen kanssaan on mahdotonta”, tai ”Enhän voi muuta, kun hän aina vain valittaa”.

Merkittävä muutos parisuhteessa tapahtuu silloin, kun ymmärrämme, että yhteisessä vuorovaikutuksessa vaikutamme myös itse kumppanin käytökseen. Se ei tarkoita sitä, että puolison ikävä käytös olisi meidän vikamme. Kielteisen vuorovaikutuksen kehä vahvistaa itse itseään. Omavastuuosuus ei myöskään tarkoita sitä, että oma kokemus tai pettymys parisuhteessa ei olisi oikeutettua. Kummankin reaktiot ovat ymmärrettäviä, mutta yhteydessä toisiinsa.

Jos ihminen voi huonosti parisuhteessaan, pelkkä ajatus omasta vastuusta voi tuntua loukkaavalta. Voi olla vaikea myöntää, että saatamme ehkä toistaa lapsuuden perheestä opittuja malleja tai että ajaudumme riitatilanteissa aina samaan rooliin. On ehkä vaikea ajatella, että oma käytöksemme voi saada puolison entistä enemmän kuoreensa tai entistä tyytymättömämmäksi – olemmehan päinvastoin pyrkineet selvittämään tai rauhoittamaan tilannetta. Mikäli koemme, että oman vastuun kantaminen merkitsee parisuhteen syntipukin osaa, on omaa käytöstä vaikea tarkastella avoimesti ja uteliaasti. Yhtä lailla on tärkeää tunnistaa ne asiat, jotka eivät ole omalla vastuulla. Parisuhdeväkivalta on väärin kaikissa tilanteissa.

Kuten kollegani psykologi ja psykoterapeutti Keijo Markova on sanonut, ihminen on kuin kuu: ihmisessä on sekä näkyvä puoli että tuntemattomampi, pimeä puoli. Turvallisessa parisuhteessa voimme kohdata myös omaa tuntematonta puoltamme.

Parisuhteen omavastuuosuus on pysähtymistä sen ääreen, mitkä asiat vaikuttavat omaan ja toisen hyvinvointiin. Se on mahdollisuus kasvaa ihmisenä ja suhteessa toiseen ihmiseen. Riitaisan tai vetäytyvän käyttäytymisen takana on usein pelkoja ja riittämättömyyden tai kelpaamattomuuden tunteita. Juuri näitä tunteita me aktivoimme kumppanissa, kun olemme kriittisiä tai etäisiä. Omavastuuosuuden tunnistaminen antaa kokemuksen siitä, että voimme itse vaikuttaa valintoihimme. Kohtalo ei sanele sitä, kenen kanssa päädymme yhteen ja kenen kanssa pysymme yhdessä. Ei ainakaan kokonaan.

Aiheeseen liittyvää:

Nettiluento: Miten ymmärtää paremmin puolisoa?
Miesten rakkauskoulu: Rakastamalla kohtaat itsesi
Teksti: Löysitkö rinnallesi isäsi tai äitisi?
Teksti: Onko hän liian erilainen?
Teksti: Tyypillinen parisuhderiita
Tukea pariterapiasta: Väestöliiton Familia Oy