Miksi minua pelottaa?

Lapsettomuuslääkärin mietteitä

shutterstock_129049811Aiemmissa blogeissani olen pohdiskellut selittämätöntä lapsettomuutta, koska se on niin tavallinen ongelma. Joskus asiat ovat toisin: jo lähtökohtaisesti voi olla tiedossa asioita, jotka heikentävät raskaaksi tulemisen mahdollisuutta.

Ellin ja Vilin tarinan esipuhe ”kirjoitettiin” jo Ellin nuoruusvuosina. Ellin kuukautiset alkoivat 13-vuotiaan, eivätkä oikein koskaan asettuneet säännöllisiksi. 15-vuotiaana alkoi kiusata hankala akne, jonka hoidoksi aloitettiin e-pillerit. Ihon kunto koheni ja tuntui mukavalle, kun vuodot tulivat säännöllisesti.

22-vuotiaana Elli jätti ehkäisyn pois, koska perheenlisäys oli tervetullut. Kuukautiset tulivat milloin sattui – välillä kahden, kolmen kuukauden välein. Omalääkäri terveyskeskuksesta antoi lääkemääräyksen keltarauhashormonihoidosta, joka rytmittikin vuodot. Raskausrintamalla ei kuitenkaan tapahtunut mitään.

Ellin ollessa 23-vuotias pari hakeutui Lapsettomuusklinikalle. Ultraäänitutkimuksessa todettiin ”klassiset monirakkulaiset munasarjat” ja ohjelmoitiin tämän tiimoilta lisätutkimuksia. Työdiagnoosiksi asetettiin ”PCOS”.

Ellin ollessa 35-vuotias tapsimme jälleen Lapsettomuusklinikalla. Tuolla tapaamiskerralla suunniteltiin pakastetun alkion siirtoa. Esikoinen oli täyttänyt hiljattain kaksi vuotta. Oli mukava kuunnella vanhempien tarinoita kaksivuotiaan touhuista ja oppimisen ilosta!

Sitten Elli muuttui vakavaksi ja totesi: ”Minua ihmetyttää muuan asia. Nyt kun päätimme taas jatkaa lapsettomuushoitoja, ikävä pelontunne alkoi vainota minua. En tahdo millään päästä siitä irti.” Kerroin, että Lapsettomuusklinikalle saapuminen voi nostaa pintaan kipeitä muistoja ja aktivoida negatiivisia tunteita. Tähän Elli vastasi: ”Tänne klinikalle tuleminen tuntuu hyvälle ja turvalliselle. Tunnen teidät ja te tunnette minut. Ei tarvitse jännittää, eikä pelätä!”

Kerroin Ellille ja Vilille, että meillä jokaisella on tiedostamattomia ajattelumalleja, niin sanottuja automaattiajatuksia, jotka yleensä ovat hyvin itsekriittisiä ja negatiisivia. Automaattiajatukset vaikuttavat voimakkaasti siihen, miten tunnemme ja mitä teemme.

Pelko, pettymys tai huono omatunto ovat mielen signaaleja, jotka voivat auttaa toimimaan vaaratilanteessa oikein, mutta aktivoiduttuaan ”väärässä kohdin” negatiiviset ajatukset ja tunteet voivat lukkiutua ja vallata mielenmaisemamme. Kun tutustuu ja tulee tietoiseksi omista pelon aiheistaan, on automaattitunteesta helpompi ”päästää irti”: automaattitunteet saavat uudet, oikeammat mittasuhteet.

Ellin lapsettomuushistoriasta löytyi monta kohtaa, jossa voimakas pelko oli päällimmäinen tunne. Päätimme muistella kulunutta aikaa ja tarkastella pelon aiheuttajia rohkeasti ja levollisin mielin.

Tietoa lapsettomuudesta ja lapsettomuushoitoja Väestöliiton klinikoilta.

Kirjoita kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s