Kenen Lapsen Etu?

EU/ECHO Pierre Prakash

Kuva: EU/ECHO Pierre Prakash

EU-kansalaisten oikeuksille oli omistettu teemavuosi 2013 ja toimia jatkettiin vuonna 2014. Lapsi syntyi Suomessa vuonna 2014 – mutta hän ei ole EU-kansalainen. Mistä seuraa, että hänellä ole oikeutta molempiin vanhempiin, turvaan ja hyvinvointiin Suomessa.

Aikoinaan, ennen kuin muutti Suomeen kiintiöpakolaisena, lapsen isä istui vankilassa. Hänet tuomittiin 16-vuotiaana hallituksen vastaisesta toiminnasta. Isä on todistanut väkivaltaa niin uhrina kuin tekijänäkin. Isällä on kranaatinsirpale edelleen kallossa, jalasta hän on menettänyt kaksi varvasta ja toisesta kädestään pikkusormen kidutuksen seurauksena. Vangitsijoina ja kiduttajina toimivat paikalliset poliisijoukot. Näitä arpia isä kantaa mukanaan lopun elämänsä.

Lapsen isällä on pakolaisstatus ja pysyvä oleskelulupa täällä. Isä on asunut Suomessa jo 12 vuotta. Isä ei voi matkustaa entiseen kotimaahansa, sillä siellä hänet vangitaan välittömästi. Isä nimittäin kuului alueen itsenäisyyttä puolustavaan ryhmään ja on tällä hetkelläkin entisessä kotimaassaan ”persona non grata”. Isän poliittinen aktiivisuus yli vuosikymmen sitten ei ole nykyisiltä vallanpitäjiltä unohtunut eikä anteeksiannettu.

Lapsen äiti tuli turvapaikanhakijana Suomeen 2013. Äiti oli yksinäinen, eikä tuntenut täällä juuri ketään. Eräässä tilaisuudessa äiti tapasi isän. Äiti ja isä puhuivat samaa kieltä, olivat syntyneet samoilla seuduilla ja löysivät pian yhteisen sävelen. Vuonna 2014 äiti ja isä avioituivat ja alkoivat elää perheenä yhdessä. Äidin turvapaikkahakemuksen rinnalla käynnistettiin perheenyhdistämisprosessi. Äiti tuli raskaaksi ja perheeseen syntyi pieni poika talvella 2014. Perhe eli onnellista vauva-arkea. Isä kävi yötyössä, ansaitsi urakkatyöstä noin 3000e/kk ja maksoi veroja. Äiti hoiti kotona vauvaa ja isän aiemmasta suhteesta syntynyttä, nyt 7-vuotiasta lasta.

Keväällä 2015 tuli Maahanmuuttovirastosta äidille kielteinen päätös. Äidille ei myönnetty turvapaikkaa, eikä perheen katsottu eläneen ”kiinteää perhe-elämää” ennen äidin Suomeen tuloa, joten avioliitto oli Maahanmuuttoviraston antaman päätöksen mukaan solmittu ”mahdollisessa tarkoituksessa kiertää maahantulosäädöksiä”. Päätöksestä tehtiin valitus Hallinto-oikeuteen, mutta ennen hallinto-oikeuden ratkaisua äiti ja 2014 syntynyt lapsi poistettiin maasta ja heille määrättiin kahden vuoden kielto Shengen alueelle. Isä joutui jättämään työnsä, sillä hän ei voi jättää pikkukoululaista öisin yksin kotiin.

Äiti ja lapsi ovat nyt lähtömaassaan. He joutuvat elämään piilossa, sillä äidin syntymäperhe uhkaa heidän henkeään. Äiti kun on syntymäperheen mielestä toiminut väärin solmiessaan avioliiton miehen kanssa, jota perhe ei hyväksy. Äiti pahoinpideltiin jokin aika sitten, mutta paikallinen poliisi ei ota asiaa edes tutkittavaksi äidin taustan vuoksi.

Hallinto-oikeuden ratkaisu tuli muutama hetki sitten. Maahanmuuttoviraston äidin ja lapsen oleskelulupaa koskeva kielteinen päätös pidetään voimassa. Perusteluina mainitaan, etteivät isän tulot ole ”vakituisesta työsuhteesta, vaan ”urakkaluonteisia” ja että ”perhe voi viettää yhteistä perhe-elämää lähtömaassa”.

Jäljelle jää mahdollisuus hakea valituslupaa Korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Päätöstä odotellessa toivoisi edes jonkun oikeusviranomaisen tulevan ajatelleeksi päätöksiä ihmisoikeuksien toteutumisen näkökulmasta eikä vain hallinnollisena päätöksenä. Perhe ei voi mitenkään viettää yhteistä perhe-elämää lähtömaassa, sillä isä vangitaan siellä välittömästi. Näin tulee tapahtumaan huolimatta siitä, että Suomen maahanmuuttoviraston maa-arvion mukaan alue on rahallinen ja palautukset sinne mahdollisia.

Nyt siis yksi lapsi ja äiti ovat jääneet ilman turvaa ja perhettä, toinen lapsi on jäänyt ilman äitipuolta ja veljeä. Isä on jäänyt ilman puolisoa, lastaan ja töitä – ja Suomi ilman veroeuroja. Mihin on jäänyt inhimillisyys ja terve järki?

Lapsen Etu – hieno periaate, mutta….. monien perheiden kohtalon voi ymmärtää vain siten, että puhe lapsen edusta koskee vain joitakin lapsia. Kaikki muut lapset hukkukoot Välimereen, käriskööt kurjuutta pakolaisleireillä, piileskelkööt vainoajia kotimaissaan, menettäkööt perheensä ja vanhempansa, eläkööt missä sattuu kunhan eivät tule Suomeen vaatimaan lapsen etua, yhdenvertaista kohtelua tai oikeutta turvattuun perhe-elämään.

Kirjoita kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s