Työn ja perheen yhteensovittaminen on haaste. Haaste voi kasvaa vielä entisestään, jos toinen vanhemmista muuttaa kodista pois. Työn ja perheen yhdistäminen on vaikeampaa yhden vanhemman perheessä, jos vanhempi käy esimerkiksi vuorotöissä.   Ei olekaan tavatonta, että eron yhteydessä voivat koti, naapurit, asuinpaikkakunta, kotimaa, työpaikka, lasten koulu ja päiväkoti ja myös ammatti mennä vaihtoon.

Tämähän ei ole mitään uutta. Jo ainakin kolmekymmenen vuoden ajan on puhuttu  työntekijöiden tarvitsevan useita ammatteja pärjätäkseen ja koko elämän olevan opiskelua. Uuden ammatin opiskelu silloin, kun samalla vastaa lastensa arjesta yksin, ei kuitenkaan ole aina helppoa. Opiskelijan vähäisiä tukia on vaikea yhdistää lapsiperheiden suhteellisen suuriin kuluihin. Yhden vanhemman perheiden mielestä huoltajuuskorotukset pitäisikin kiireesti palauttaa opintotukiin.

Ehkä kaikkein tärkeintä olisi perustaa oppilaitoksiin lapsiparkkeja. Yleiset vuoropäiväkodit voivat olla niin kaukana kodista, että ne estävät järkevän arjen toteuttamisen. Alakoululaisille ei ole edes tarjolla vuorohoitoa, eikä eka- tai tokaluokkaista voi jättää yksin kotiin iltaisin. Eikä isompaakaan, jos hän on erityistarpeinen. Mihin pistät 12-vuotiaan asperger -lapsen, jos kunta ei ole järjestänyt hänelle edes lain mukaista aamu- eikä iltapäivähoitoa? Näissä tavallisissa tapauksissa lapsen ainoan huoltajan ammatit ovat vähissä. Yksi suosituimpia on koulukäyntiavustajan työ ja vajaan 1000 euron kuukausipalkka, joka maksetaan vain yhdeksältä kuukaudelta. Nämä osa-aikatyötä tekevät erityistarpeisten lasten yksinhuoltajat olivat Suomen ensimmäisiä työssäkäyviä köyhiä.

Kun kysyin yksin lapsiaan kasvattavilta opiskelijaäideiltä, kumpi on tärkeämpi: opintotuen huoltajuuskorotus vai koulun lapsiparkki, jokainen vastasi: lapsiparkki. Olisiko mahdollista, että osa kaupunkien päivähoitopaikoista sijoitettaisiin oppilaitosten läheisyyteen avoimiksi vuorohoitopaikoiksi? Samaa mallia voisi kokeilla myös naisvaltaisten työpaikkojen, kuten sairaaloiden ja isojen markettien, yhteyteen.

Oppisopimuskoulutusta lisää  

Usein oppisopimuskoulutus on yksinhuoltajan pelastus. Se mahdollistaa työnteon ja oppimisen yhtäaikaisesti, mutta myös tällöin tarvittaisiin lapsiparkkia. Aikoinaan tehtaat perustivat Suomen ensimmäiset pienten lasten hoitopaikat ja koulut työntekijöidensä lapsille. Nyt kun työelämä on radikaalisti muuttunut yhä enemmän 24/7 -elämäksi, lasten hoitojärjestelmien kehittäminenkin voisi taas hetkeksi palata työnantajille. Pitäisikö marketeissa lähtökohtaisesti olla lapsiparkki niin työntekijöiden kuin asiakkaidenkin lapsille? Ehkä päästäisiin samalla myyjäpulasta.

Yksi asia on nimittäin varma: epätyypillisen työajan yleistyminen johtaa pikku hiljaa ainakin yhden vanhemman perheiden yhä kasvavaan työttömyyteen. Tämä on seurausta työn ja lasten hoivan yhdistämisen vaikeudesta. Vielä 1990-luvun alussa yksinhuoltajaäidit olivat useammin työelämässä kuin muu väestö. Nyt saman ryhmän työttömyysaste on kaksinkertainen verrattuna muuhun väestöön.

Heljä Sairisalo
Kirjoittaja on Yhden Vanhemman Perheiden Liiton toiminnanjohtaja. Liitto on 40-vuotias lastensuojelujärjestö, jonka tavoitteena on edistää yhden vanhemman perheiden lasten hyvinvointia.

Tänään vietetään Yksinhuoltajien päivää.