Lapsettomuuslääkärin mietteitä

Ajatukseni karkaavat silloin tällöin tulevaisuuteen: millaista lienee Lapsettomuusklinikan toiminta 2020-luvun lopulla? Miksikö juuri tuo ajanjakso kiinnostaa – enhän liene tuolloin enää työelämässäkään.

Syksyllä 2007 voimaan tullut Laki hedelmöityshoidoista selkeytti sukusolun luovuttajan ja hedelmöityshoidosta syntyvän oikeudellisen aseman: luovuttajalla ei ole oikeuksia eikä velvollisuuksia syntyvään lapseen, mutta jälkeläisellä on täysi-ikäisenä mahdollisuus selvittää luovuttajana toimineen hyväntekijän henkilöllisyys. Ensimmäiset Hedelmöityshoitolain ”suojissa” syntyneet lapset tulevat täysi-ikäisiksi vuonna 2026. Miten jälkeläisten tiedonsaantioikeus tulee toteutumaan? Mitä heille on kerrottu omasta alkuperästään?

Lahjasoluhoitoja suunniteltaessa keskustellaan paljon siinä kohdin vielä syntymättömän lapsen tiedonsaantioikeudesta. Tulevia vanhempia usein askarruttaa, miten ja milloin kertoa. Samoja asioita pohtivat myös vanhemmat, joiden hoidossa on käytetty omia sukusoluja: miten kertoa lapselleen, kuinka ainutlaatuinen juuri hänen elämänsä alkutaival on ollut.

Elämän alkamisen ihme kiinnostaa jokaista lasta! Näistä asioista kertomista helpottamaan voin lämpimästi suositella viime syksynä julkaistua Riina Katajavuoden ja kumppaneiden kirjoittamaa ”Meidän pihan perhesoppa” –kirjaa (Tammi, 2015). Vaikka se on lapsille suunnattu elämän syntyä ja erilaisia perhemuotoja esittelevä tarina, sen lukemista voi suositella myös kaikille aikusille!

Tietoa lapsettommudesta ja lapsettomuushoitoja Väestöliiton klinikoilta.