”En voi puhua naiselle mun tunteista.” Ja siihen se keskustelu sitten jäikin.
Teimme Poikien Puhelimessa kokeilun, jossa erittäin kokeneet, puhelintyötä vuosia tehneet naiset vastasivat pojille tavallisten miesvastaajien sijaan. He vastasivat viisaasti, asiat suoraan ja kiertelemättä sanoen. Silti herkästi nuoren tarpeita havainnoiden. Juuri kuten palvelussa tapana on, liki samoin sanankäänteinkin kuin miesvastaajat. Silti auttamistyöstä ei vain tullut mitään.
Oletimme että pojat olisivat kyselleet naisilta naisista, seksistä ja seurustelusta, kuten tytöt kyselevät Poikien Puhelimessa miesvastaajilta. Oletimme poikien myös heittäytyvän tavallistakin humoristisemmiksi. Mutta näin ei käynyt. Vaikka pojat kykenivät puhumaan faktoista naistenkin kanssa. He kyselivät faktoja. Tunteista, elämänhallinnan ongelmista tai ihmissuhteista he eivät sen sijaan naisille puhuneet.
Poikien ja miesten kulttuurissa on omat avun antamisen ja vastaanottamisen tapansa. Vuonna 2015 miesten kommunikaatiosta väitellyt Ira Virtanen toteaa väitöskirjassaan miesten toisiaan auttaessaan käyttävän hiljaisuutta, kuuntelemista ja ei-sanallista kommunikaatiota avun antamiseen. Virtasen mukaan miehet eivät usko voivansa sanoittaa tai tuomita toistensa tunteita – he tarjoavat toisilleen vain tuen ja kuulijan haavoittuvaisella hetkellä. Miehisessä kohtaamisen tavassa on siis jotain mieserityistä. Tämän erityisyyden piirteiden havaitseminen voi olla miehille helpompaa, mutta oletan, että kyse on muustakin.
Nuoret miehet kertovat Poikien Puhelimessa ettei heillä ole ketään jolle he uskaltaisivat todella kertoa asioistaan. Vaikka heillä on kavereita ja tuttavien piirejä, ei heillä ole luotettuja aikuisia joilla puhua. He ovat yksinäisiä tavalla jota yksinäisyystutkija Niina Junttila kuvaa tosiystävien, luotettujen, puutteeksi. Tämä yksinäisyyden laji on juuri miehille ominaista. Poikien Puhelimen soittajat kertovat samasta ilmiöstä ja tarkentavat, että heiltä puuttuu erityisesti aikuisia miehiä joille puhua. Siksikin on arvokasta kun mies kuulee heitä. Arvostaen. Tosissaan ottaen.
Miehet ja pojat auttavat toisiaan omalla mieserityisellä tavallaan ja osa pojista olettaa saavansa tällaista apua vain miehiltä. Vaikka naiset olisivat kykeneviä tätä apua antamaan, ei osa pojista ole valmiita sitä vastaanottamaan. Sama luottamus oman sukupuolen apuun ja auttamistapaan koskee varmaankin osaa tytöistä. Sukupuolittuneelle neuvonnalle ja auttamiselle on käytännöllinen tarve, joka kannattaa huomioida nuoria kohdattaessa ja heille palveluja rakennettaessa.
2.-8.11. vietetään Miesten viikkoa.
Lisätietoja ja tapahtumia löydät kampanjasivuilta.
Viittaukset:
Virtanen, Ira: Supportive Communication in Finnish Men’s Friendships, 2015.
Väestöliiton blogi 