Terveisiä Porista! Väestöliiton Maailman paras syy -kampanja on jalkautunut Poriin täksi viikoksi. Tiistaina ja keskiviikkona allekirjoittaneella on ollut ilo olla mukana Jazz Kids Festivaaleilla Emma ja Elias -ohjelman teltalla. Siellä on tavattu perheitä rannekeaskartelun ja gallupin merkeissä. Olemme kysyneet vanhemmilta, mihin he ovat lapsiperhearjessaan saaneet apua, mihin olisivat sitä tarvinneet ja missä ovat voineet auttaa muita.

Erityisen ilahduttavaa on ollut kuulla hyvin monen perheen kiittävän isovanhempien antamaa apua. Kysymykseen ”Olen saanut apua” vastauksista yli 90 % oli juuri lastenhoitoapua. Tämä korreloi myös gallupin seuraavan kysymyksen kanssa, joka oli ”Olisin tarvinnut apua”, jossa noin puolet tarpeista liittyivät lastenhoitoapuun. ”Kaikki kolme lasta otettava mukaan neuvolaan”, ”Apua lastenhoidossa, kun puoliso teki keikkatöitä”, ”Ei tukiverkkoa lähellä, ei apua saatavilla”. Kysymykset kertovat suoraa sanomaa lapsiperheiden arjesta. Kuulostaa pahasti siltä, että yksin on pärjättävä?

Ilahduttavaa luettavaa on ollut kuitenkin gallupin kolmannessa osiossa ”Olen auttanut muita”, jossa kanssakulkijat ovat auttaneet niin lastenhoidossa, lumitöissä kuin olleet hiekkalaatikolla vertaistukena. Oma perhe, sukulaiset, ystävät ja muut lähimmäiset ovat korvaamattoman kaunis apu tarvitsijalle. Gallupimme vastaukset saavat kuitenkin miettimään pariakin kysymystä.

Osaavatko suomalaiset vanhemmat pyytää apua vai vieläkö vallitsee se sodanjälkeisen ajan henki, että pärjättävä on, vaikka hammasta purren? Toivottavasti ei! Suuriin ikäluokkiin kuuluva jo edesmennyt äitini edusti tätä henkeä mallikkaasti ja kommentoi muutamankin kerran minulle, kolmen lapsen äidille, kun kysyin väsyneenä apua, että ”Pitikö niitä lapsia tehdä noin monta, jos et kerran jaksa?” Toinen kysymykseni onkin, osaammeko me suomalaiset auttaa myös pyytämättä? Ja voiko avun antaminen ulottua myös lähimmäisiä kauemmas? Voiko työpaikka auttaa, onko se sen tehtävä? Tulisiko sen olla?

Ei kadehdita lapsiperheiden etuja. Autetaan mieluummin monin eri tavoin. Maailman paras syy -kampanja haastaa koko Suomen miettimään, miten työn ja perheen saa sovitettua paremmin samaan arkeen. Ja perheen määrittelee kukin itse. Jollakin siihen kuuluu pieniä lapsia, jollakin iäkkäät vanhemmat tai sairas puoliso. Meillä kaikilla on omat haasteemme. Työelämä on yhä vaativampaa ja YT-uhat ahdistavat niskassa. Tuottavuuden kasvun perään huudellaan. Tutkimusten mukaan tuottavuutta lisää hurjasti sitoutunut ja motivoitunut työntekijä. Ja sellaisen saa ihan varmasti, kun satsaa perheystävällisyyteen. Siitä on evidenssiä.

Huomenna torstaina kampanjamme leikkii Porin HopLopissa yhdessä kolmensadan lapsen ja vanhemman kanssa #parassyy -teeman parissa ja perjantaina haastamme poliitikot ja päättäjät saman teeman äärelle SuomiAreenalla keskustelutilaisuudessamme. Me haluamme, että perheitten ei tarvitse pärjätä yksin!