Vauvadraivi herättää öisin.  Se saa kurkkimaan toisten lastenvaunuihin. Lapsen itku hellyttää niin, että haluaisit ottaa syliin! Tämä on vauvadraivia. Haluat vauvan ja sillä siisti. Nyt. Tiedät, että sinulla on vauvadraivi, sillä ennen et herännyt öisin, et ainakaan vauvankaipuuseen, etkä kaivannut kenenkään vauvanpuklausta olkapäällesi.

Tutkimukset kertovat, että vauvadraiviin vaikuttavat sekä biologiset että sosiaaliset syyt. On sukuja, joissa lapset saadaan varhain ja naiset kokevat vauvadraivia jo parikymppisinä. Toisiin vauvadraivi iskee vasta reilusti yli kolmekymppisinä. Tuntuu, että nyt on aika.

Jokaisen nuoren aikuisen mielessä on asioiden etenemisjärjestys, joka on meihin iskostettu kasvatuksessa, koulutuksessa ja yhteiskunnassa. Koulutus. Ammatti. Perusturvaa toimeentulosta. Pysyvää työtä, jos mahdollista.  Ura, jos mahdollista. Turvattu asuminen. Omistusasunto, jos mahdollista. Auto. Pitäisiköhän rakentaa talo ensin. Niin, ja oikeastaan, pitäisikö turvata kaikki lapselle ennen kuin se syntyy. Niin sitten olemme valmiita. Olemme valmiita harrastusten ja matkustamisen jälkeen viettämään aikaa lapsen kanssa.

Tällaisesta valmispaketista Ikeakin olisi kateellinen.

Oikeassa elämässä järjestys voi kääntyä ihan ylösalaisin, tai lista ei toteudu loppuun saakka, tai kumppani vaihtuu kesken kaiken. En oikein usko kymmenvuotisiin suunnitelmiin. En ole koskaan ollut hyvä uskomaan odottamiseen ja odotusta seuraavaan palkintoon.

Ihminen on nisäkäslaji, joka hoivaa jälkeläisiään kauemmin kuin yksikään toinen laji. Olemme lisääntymis- ja laumoittumisorientoitunut laji. Jos perheellistyminen ratkaisevasti vähenee ja vauvadraivi katoaa, puhutaan suuresta muutoksesta lajin käyttäytymisessä. Joskus mietin, totuttaako ihminen itsensä olemaan ilman laumaa ja jälkeläistä. Silloin ei kaipuuta ja vauvadraivia enää huomaakaan.

Ainakaan yhteiskunta ei saisi estää vauvadraivia pelottelulla. Siitä voi seurata köyhyys, yksinhuoltajuus…ne voivat olla vaiheita. Vaiheiden jälkeen seuraa uusi vaihe. Elämään kuuluvat monet erilaiset vaiheet. Mutta vauvaonni ei ole vaihe. Rakkaus lapseen on pysyvää, se kestää, venyy ja paukkuu ja syvenee uudelleen. Rakkaus vain vahvistuu ajan myötä. Rakasta lastasi kymmenet vuodet niin tiedät, mitä on rakkaus. Ja tuska. Ja onni. Koko paketti.

Jos sinulla on vauvadraivi, se on hienoa. Vauvaa täytyykin oikeasti haluta. Ja täytyy kokea, että kumppanikin haluaa perheellistyä. Ja että yhteiskunta ja työpaikka iloitsevat kanssasi. Miettiessäsi vauvanhankintaa, eteen tulee niin monta jos-alkuista lausetta. Lähde liikkeelle omasta halustasi, omasta draivistasi.