”Moni asia on niin tavanomainen ja normaali, ettei niitä miellä…”; ”… kuulostaa isolta ja vakavalta termiltä puhuttaessa pienistä lapsista.”; ”Ei siitä puhuta sillä nimellä…” ; ”Se on sanana hyvin aikuismainen ja se yhdistettynä lapseen saa aikaan epämiellyttäviä mielleyhtymiä, vaikka tiedänkin sen tarkoittavan jotain ihan muuta.”

Lueskelin läpi pienten lasten vanhempien ja päivähoidon ammattilaisten vastauksia tutkimuksiimme ja yksi asia tuli hyvin selväksi. Moni aikuinen vierasti koko sanaa tai kieltäytyi edes ajattelemasta sanaa pienten lasten kohdalla.

Asiat, jotka ovat luonnollisia, eivät ole seksuaalisia, vakuuteltiin. Teot, jotka ovat lapsellisia, eivät silloin tietenkään ole seksuaalisia. Seksuaalisuus alkaa vasta murrosiässä, annetaan lasten olla lapsia. – Annetaan vain, se onkin tärkeää! Muututaan mekin hiukan lastemme kaltaisiksi.

Lopulta kyse on siitä, ja vain siitä, miten me aikuiset nämä sanat määrittelemme. Lapsia ei kiinnosta höykäsen pöläystä millä termeillä me aikuiset kasvatusta kutsumme. Tai puhuuko WHO seksuaalikasvatuksen kokonaisvaltaisesta käsitteestä tai tarjoaako koulutus ammattilaisille yhtään mitään pohjaa tällaiseen kasvatusalaan.

Lapset ovat lapsellisia ja riemastuttavan uteliaita omasta kehostaan – ja vähän toistenkin. Lapset kysyä töksäyttelevät saman tien kun siltä tuntuu. Lapset pissaavat pihalla kaaressa kilpaa kun on kevät ja ihastelevat silmiensä tasolla aukenevaa vartaloiden valintataloa saunassa. Kuten eräs vastaaja sanoi:

”Tyttö tokaisi saunassa että iskällä on iso pimppi. Korjasin sitten asiallisesti että iskä on mies ja miehillä on pippeli. En nauranut, vaikka sisällä repeilin ihan mahdottomasti. Olihan se hauska juttu aikuiselle.”

Lapselle kaikenlaiset vartalot ovat hienoja ja hyviä, ja jokainen on sellaisenaan oikeanlainen. Kunpa ottaisimme opiksi lapsista. Nähdään maailma monenlaisena, kaikenlaiset ihmiset hyväksyen ja omasta kehosta riemuiten. Puhutaan kehosta, tunteista, ihastuksista ja ihmetyksestä nätisti ja arvostaen, niin kuin lapset tekevät. Ryömitään kainaloon, nuuskutetaan niskaa ja nukahdetaan jonkun rinnalle, niin kuin lapset tekevät. Ei paheksuta! Ei aina kielletä!

Myönteinen seksuaalikasvatus tukee lapsen itsetuntemusta. Myönteinen seksuaalikasvatus lähtee siitä, että kysyä saa ja lapsi saa aina vastauksen. Tarjotaan näissä kiperissäkin hetkissä lapselle oikeat tiedot, taidot ja hyvät asenteet.
Opitun kielteisen kasvatuksen voi oppia muuttamaan myönteiseksi. Se kannattaa.

—

Väestöliitto on mukana Lapsimessuilla Messukeskuksessa Helsingissä pe–su 10.–12.4.2015.Tervetuloa osastollemme tapaamaan Vanhemmuuskeskuksemme asiantuntijoita ja kysymään mieltä askarruttavia kysymyksiä. Tutustu ohjelmaan tarkemmin täällä.

Tutustu myös Väestöliiton Lapsi ja seksuaalisuus -tietopankkiin verkkosivuillamme. Sieltä saat tietoa lapsen ikätasoisesta seksuaalisuudesta ja siitä, miten aikuinen voi tukea lapsen tervettä kasvua ja kehitystä.