Pikkulapsiperheessä ei kakkajutuilta voi välttyä. Ei sen enempää konkreettisesti käsien siihen sotkeutuessa tai lasten siitä kikatellen sanaillessa. Jokainen pienen vanhempi tietää senkin, miten lapsen myötä kakasta tulee arjen lahja. Jos siitä aletaan taistella, kilpailla tai velvoittaa, ei hyvää seuraa.

Mistä siis kakkajutuissa onkaan kyse?

Toimiva vatsa ja hyvinvoiva suoli ovat kakka-asioissa lapsen näkökulmasta vain palanen koko tortusta. Kyse on sitäkin suuremmin oman kehon hallitsemisesta, sen tuotosten ja toiminnan ihailusta sekä ennen kaikkea itsemääräämisoikeudesta.

Pottailutouhut ovat siis paljon enemmän kuin pikkuinen lätäkkö potan pohjan peitteenä. Pottailussa, kakka- ja pissajutuissa ollaan tekemisissä juurikin seksuaalisuuden kanssa: yksityisyyden, oman kehon rajojen, mielihyvän ja intiimien kehonalueiden äärellä.

Siksipä potta- ja vessahommissa ainoana riskinä saisi olla onnistuminen. Jos tuotosta ei tule, OK! – ja jatketaan leikkejä. Mutta kun tuotos potan pohjalle ilmestyy, nostetaan mielikuvitusliput salkoon ja pidetään pienet juhlat. Kun lapsi saa rauhassa tulla tutuksi oman kehon toiminnoista, hän voi luottaa siihen ja sen kuuntelemiseen paremmin – jopa aikuisuuteen saakka kaiuten. Tunne oman kehon hyvyydestä ja nautittavuudesta rakennetaan jo pottailuissa.

Vaan rajansa ne ovat lapsenkin vessajutuilla – siis yksityisyyden ja intiimiyden. Vessarauhaoikeus on niin aikuisella kuin pikkuisella. Kakkajuttujen ei tulisikaan koskaan kääntyä pelkiksi P-jutuiksi: pakottamiseksi tai painostamiseksi. Vessatouhuissa pikkuisen kanssa sovella siis ennen kaikkea kakan mukaisesti nimettyä Kahden Koon taktiikkaa: Kunnioittamista ja Kehumista. Onnellisia kakkahetkiä ja pottaretkiä!

Kun Aada on saanut kumisaappaat paikoilleen, lapset juoksevat kilpaa vessan ovelle.

– Minä, minä, minä ekana! kiljuu Aada.

Leo, Eetu ja Helmi haluaisivat päästä samaan aikaan vessaan.

– Saisinko olla ihan omassa rauhassa? pyytää Aada muilta.

– Tuleeko sinulta jättipökäle? tirskuu Leo.

– Ehkä kaksikin tai sitten pelkkä pissa, Aada vastaa ja sulkee oven.

Muut jäävät oven ulkopuolelle jutustelemaan ja odottamaan omaa vessavuoroa.

Lainaus on Onnikujan kaverukset –satutietokirjasarjan toisesta osasta: Onnikujan kaverukset ja Suuri PRÖÖT.