Nuorilla on pokkaa, onko meillä?

shutterstock_138168968

Päivi Salminen-Kultanen

Työni ja omien lapsieni kautta minulla on vahva usko, että nuoret mullistavat työelämän ja siinä samassa tuovat laatua myös perhe-elämään. Itse asiassa he ovat jo aloittaneet mullistamisen.

Samaan aikaan itselläni on kuitenkin kalvava tunne, että me aikuiset olemme ihan lampaita. Oman aikakautemme tuotoksia, loppupeleissä liian kilttejä ja kuuliaisia, pelkureitakin, vaikka muuta esitämme ja väitämme. Mutta lapsistamme olemme kasvattaneet rohkeita, itsevarmoja, sanavalmiita ja kyseenalaistavia − myöskin sopivalla tavalla vaativia. Heistä kannattaa vuorostaan ottaa mallia.

Suurimman vaikutuksen nuorissa on tehnyt se seikka, että heillä tosiaan on pokkaa. Heillä on pokkaa vaatia niin kesätyönantajalta kuin tulevalta varsinaiselta työnantajaltaan, että esimies on läsnä, heitä kuunnellaan, arvostetaan, kannustetaan, annetaan rutkasti palautetta ja koutsataan.

Nuorilla on pokkaa vaatia, että heidän tekemisistään ollaan aidosti kiinnostuneita. Että esimies auttaa heitä löytämään omat vahvuutensa ja polkunsa. Että jo kesätyöpaikalla omalla työllä tulee olla merkitystä ja kesän aikana voi omaa osaamistaan kehittää. Että työpaikalla tietoa ja kokemuksia jaetaan auliisti, eikä pantata. Että voi vaikuttaa asioihin.

Tuloksia ei mitata minuuteilla, vaan aikaansaannoksilla. Nuorten mielestä töissä tulee olla kivaa, vaikka joku kyyninen aikuinen torppaa ajatuksen heti muistuttamalla tylsistä rutiineista. Elämässä pitää olla myös muutakin sisältöä kuin työ, vapaa-aikaakin tarvitaan.

Väitän ja tiedän, että samoja asioita me asuntovelalliset perheelliset aikuisetkin odotamme työnantajalta, vaikka emme osaa tai uskalla toiveita välttämättä näin selkeästi ääneen ilmaista. Kun olen eri seminaareissa ollut kertomassa nuorten odotuksista esimiestyöskentelyä kohtaan, takapenkin aikuiset ovat tuhahtaneet närkästyneenä, ettei se ole vain nuorten oikeus, mekin haluamme tällaisen pomon. Se ei ole nuorten yksinoikeus.

Perheellisellä kriittisin resurssi on usein aika. Pitäisi revetä joka suuntaan niin töissä kuin kotona. Me haluisimme olla oikeasti läsnä molemmissa paikoissa, ei vain ohikulkumatkalla. Iloita käsillä olevasta hetkestä ilman huonoa omaatuntoa. Ratkaisu ei ole joko-tai vaan molemmat. Olisiko meissä pokkaa ottaa mallia nuorista ja vaatia, että työpaikoistamme tulisi perheystävällisempiä? Kyseenalaistamalla, keskustellen ja perustellen, kuten nuoret. Se ei ole helppoa.

Muutama vuosi takaperin, kun kerroimme nuorten uusista odotuksista työelämää kohtaan, kaikki työnantajat eivät ottaneet tietoa tarvittavalla vakavuudella vastaan. Nyt ottavat. Osaavat nuoret vaihtavat työnantajaa, jos puitteet eivät ole kunnossa. Edes nuorisotyöttömyys ei ole muuttanut sitä seikkaa. Työpaikalla pitää olla asiallinen meininki. Meillä ja nuorilla.

Oheisesta linkistä löytyy lisää tutkittua tietoa ja oivalluksia nuoren odotuksista työelämää ja esimiestyöskentelyä kohtaan: http://www.t-media.fi/wp-content/uploads/2013/10/SparraavaEsimies_2013.pdf

Päivi Salminen-Kultanen toimii T-Mediassa liiketoimintajohtajana vastuullaan työnantajakuvaan liittyvä toiminta sekä projektijohtajana Taloudellisen tiedotustoimiston Vastuullinen kesäduuni 2015 -kampanjassa. Päivi harrastaa juoksua ja poikansa kuskaamista lätkätreeneihin.

Kirjoita kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s