Jokaisen tulisi saada elää oman näköistä elämää – ilman syrjintää ja pelkoa. Jokaisella tulisi olla oikeus onnellisuuteen. Mikään fyysinen tai psyykkinen vamma, seksuaalinen suuntautuminen, ulkonäkö tai etninen tausta ei saisi raamittaa elämää tai määrätä sen suuntaa. Valitettavasti usein näin ei tapahdu.
Ihmisillä on erikoisia ennakkoluuloja, uskomuksia tai vanhoillisia näkemyksiä. Jotkut myös katsovat maailmaa hirveän mustavalkoisesti. Jokaisella tulisi kuitenkin olla oikeus tulla rakastetuksi sellaisena kuin on.
Ihmisiä on niin helppo lähteä määrittelemään tai lokeroimaan. Mutta miksi ihmisen pitäisi sopia johonkin tiettyyn lokeroon? Itse en varmaan edes mahtuisi sellaiseen, koska olen 181cm PITKÄ nainen (huom. en ole malli, enkä pelaa koripalloa). Ihmisten tulisi saada olla sellaisia kuin ovat. Miksi pitäisi esittää jotain muuta tai miellyttää täysin tuntemattomia ihmisiä?
Väestöliitto julkaisee tänään nuorille suunnatun virtuaalisen Leima-lehden, joka pureutuu ihmisten monimuotoisuuteen ja yhdenvertaisuuteen – kaikilla tulisi olla oikeus olla juuri sellainen kuin on.
Aihe on erittäin tärkeä ja ajankohtainen. Media luo nykyään paljon vääristävää kuvaa siitä, mikä on normaalia tai hyväksyttävää. En siis ihmettele, että nuoret ovat ymmällään kaikesta siitä informaatiotulvasta, joka näytönruudulta vyöryää.
Nuoria tulisi auttaa ja tukea, jotta he ymmärtäisivät, että he ovat täydellisiä juuri sellaisina kuin ovat. Vain niin he voivat saavuttaa oman sisäisen rauhan ja onnellisuuden. Väestöliiton Leima pyrkii omalta taholtaan tukemaan nuoria heidän elämän polullaan ja kasvussaan aikuiseksi.
Ihmiset, olkaa rohkeasti omia itsejänne! Maailma on paljon kiinnostavampi ja värikkäämpi paikka, kun emme ole kaikki samanlaisia.
“Be yourself; everyone else is already taken.”
-Oscar Wilde-
Väestöliiton blogi 
Olen samaa mieltä! Ihmisiä ei tulisi lokeroida ulkonäön, tyylin tai ominaisuuksien vuoksi. Valmistuvana nuoriso-ohjaajana olen nähnyt karua arkea ja kiusaaminen erilaisuuden vuoksi on ollut asia, johon olemme puuttuneet. Suomalaisten pitäisi kaiken järjen mukaan olla suvaitsevaisia ja ymmärtää rasististen ja herjaavien kommenttien merkitys. Ehkäpä vanhempien vastuu on unohtunut ja lasten kohdatessa erilaisuutta tasa-arvon hyväksymisen erot ovat merkittäviä.
Kohtasin tapauksen, jossa koululaiset kulkivat opettajan johdolla ja lapset huutelivat kehitysvammaisille loukkaavia herjoja. Opettaja ei puuttunut huuteluun. Pohdimme tapauksen jälkeen, pitäisikö vierailla koulussa samaisten kehitysvammaisten kanssa ja avartaa heidän näkemyksiään erilaisuudesta. En usko kenenkään kestävän loputtomasti pilkkaa ja henkisiä kolhuja.
Mielestäni median tulisi kääntää kelkkaa ja lakata muokkaamasta esimerkiksi kauneusihannetta. Miksei kaikki voisi olla onnellisia ja rakastettuja omina yksilöinään? Onneksi muutkin huomaavat ongelmia ja uskaltavat puhua niistä!
TykkääTykkää