Mistä haluaisit lukea?

Tämä blogi alkoi maaliskuussa 2013 lapsettomuusblogina. Olimme yrittäneet lasta omin neuvoin reilut kaksi vuotta ja olimme juuri aloittamassa hoitoihin liittyvät tutkimukset Väestöliiton klinikalla.

Emme tienneet, miten meille käy. Olin juuri täyttämässä 38 ja tosi peloissani.

Ongelmien syy ei selvinnyt, mutta meille kävi hyvin. Kolmen tuloksettoman keinohedelmöityksen jälkeen tehtiin koeputkihedelmöitys. Saatiin kahdeksan alkiota, joista yksi siirrettiin kohtuuni. Siitä kehittyi Myy.

Nyt Myy on kotona. Hänellä on lipastollinen pieniä vaatteita ja kylppärissä omia pyyhkeitä, ja makkarissa meidän sängyssä kiinni oleva pieni sänky, jonka yläpuolelle olen teipannut neuvolasta saadun hymynaaman ja ystävän lasten piirustuksen, jossa lukee horjuvalla käsialalla ”TERVETULOA MAAILMAAN MYY”.

Minä itken ja nauran ja imetän ja valvon ja vaihdan vaippaa. Susi tekee aika lailla samoja asioita. Paitsi ettei imetä, ja valvoo siksi vähemmän. Herättyään hän opiskelee ja käy töissä opiskeluun liittyvässä projektissa.

Tavallista vauvan kanssa elämään opettelemista siis. Lapsettomuusblogiksi tätä ei ehkä enää voi oikein kutsua, vaikka tilini lapsettomuuden kanssa eivät liene selvät vielä pitkään aikaan. Suden toipuminen saattaa olla joutuisampaa, sillä hänellä oli kaksi lasta jo ennen Myyn syntymää.

Olemme luvanneet pitää blogia vielä tämän toisen blogivuoden, eli helmikuun 2015 loppuun. Myy on silloin viisi kuukautta vanha.

Halusimme kysyä, onko teillä lukijoilla toivomuksia blogin kurssista. Onko jotain, mistä haluaisitte erityisesti lukea? Tai ehdottomasti ette? Yrittäisimmekö puida lapsettomuuden haamuja, kun niitä osuu kohdalle? Vai pitäisikö niitä varta vasten kutsua? Olisiko ok, vaikka luisuisimme kirjoittamaan suht paljon arjesta vauvan kanssa, vaikka blogi kulkeekin vielä lapsettomuusblogi-otsikon alla? Mitä mitä mitä? Kertokaa pliis.

Kiitos, Hilkka ja Susi

11 kommenttia artikkeliin ”Mistä haluaisit lukea?

  1. Mielestäni lapsettomuuden haamuista (kuvaava termi muuten) olisi kiinnostavaa lukea. Tätä blogia varmaan lukee moni, joka on itsekin kokenut lapsettomuutta ja olisi kiva kuulla ajatuksiasi aiheesta nyt, kun olette saaneet ihanan Myyn kotiinne.

    Ja luisukaa ihmeessä kirjoittamaan myös vauva-arjesta, sen aiheen vältteleminen tuollaisessa elämäntilanteessa olisi varmaan vaikeaa ja ihan tarpeetontakin. 🙂

    Tykkää

    1. Moi Lilli. Joo, ainakin vielä näissä hormonihöyryissä lapsi täyttää ajatukset ja vaistot niin totaalisesti, että tuntuisi teennäiseltä olla kirjoittamatta siitä. Kysymys taitaakin olla enempi siitä, missä niistä asioista pitäisi kirjoittaa. Ymmärrän hyvin myös nimimerkin Lintu pointin tässä ketjussa. Katsotaan, miten tämä logistiikka järjestyisi parhaiten niin, ettei tule lisättyä kenenkään lapsettomuuden kanssa painivan taakkaa.

      Tykkää

  2. Onnea vauvan johdosta! Toivottavasti et loukkaannu, mutta minua henk koht ärsyttää kun blogilistalla hakusanan lapsettomuus alla on nykyään todella paljon näitä nykyään puhtaasti vauva blogeja. Tuntuu tosi tylsältä itse lapsettomuuden kanssa painiessa aina törmätä näihin ”ihanaa oon raskaana/synnyttämässä/imettämässä/vaunuttelemassa/vauvauinnissa” jne. Postauksiin. Tietty ymmärrän ettei se lapsettomuus katoa vaikka sen lapsen saakin ja että sinä ja muutkin lapsettomat lapselliset koette itsenne vielä jotenkin lapsettomiksi… Kuitenkin pahoitan mieleni näistä tälläisistä ex-lapsettomuus blogeista. Minusta olisi mukavampi jos blogistit jotka ovat lapsen saaneet lapsettomuuden jälkeen muuttaisivat bloginsa vauva-blogiksi ja siellä sitten käsittelisi halutessaan noita lapsettomuus aiheita, eikä niin että ”lapsettomuus” blogissa käsitellään vauvaperheen elämää. Anteeksi pitkä avautuminen jne,. Oon täällä hormoonihuuruissani ja matkalla kohti hoitoa… Ja siis et tosiaan ole ainut lapsellinen lapsettomuusblogin pitäjä. En missään tapauksessa halua loukata ja olen tosi iloinen puolestasi. Ehkä kuitenkin ymmärrät pointin.

    Tykkää

    1. Moi Lintunen. Kiitos kommentista ja en pahastu. Ymmärrän hyvin ja luulen, ettet ole ainoa, josta tuntuu samalta. Täytyy miettiä uusiksi tätä logistiikkaa, niin että linkkien kuvauksesta käy jo ennen klikkausta ilmi, mistä on kyse, että mahdollisimman harva pahoittaisi mielensä. Tahaton lapsettomuus on tarpeeksi tuskaisaa ilman ylimääräisiä mielenpahoittamismahdollisuuksiakin.

      Parasta onnea hoitoon!

      H

      Tykkää

  3. Minua kiinnostaa vauva-arki ja se, miten lapsettomuus näkyy siinä. Tuleeko silloin täydellisyyteen pyrkiväksi suorittajaäidiksi, joka ei ikinä valita, kun vihdoin ja viimein on saanut sen mitä niin kovasti toivoi? Ja hei mitä on tapahtunut parisuhteelle vauvan myötä? Näihin kysymyksiin voi olla varmasti vielä tässä vaiheessa hieman vaikea vastata, mutta ne pyörivät itselläni mielessä nyt kun itse yritän kuvitella tulevaa arkea.

    Tykkää

    1. Moi Isla. Kiitos kysymyksistä. Kirjoitin juuri tuosta suorittajaäitiydestä. Postaus julkaistaan varmaan huomenna.

      En paneudu enää tässä blogissa tuohon parisuhdeasiaan, kun menee niin paljon lapsettomuusteeman ohi. Mutta lyhyesti siitä: Ainakin toistaiseksi tää vanhemmuus on siitä aika pelottavaa, että tää tarjoaa päivittäin noin 10 000 mahdollisuutta, jotka Susi voi handlata mun mielestä väärin. (Tyyliin ”ei tajua viikata pyykkejä oma-aloitteisesti”). Eli tarvitaan maalaisjärkeä ja standardiparisuhdeoppeja, eli kommunikaatiota, kommunikaatiota, kommunikaatiota.

      Samalla rintamalla on onneksi ollut myös paljon positiivista. Monia läheisyyden hetkiä ja uusien puolien oppimista omasta puolisosta ja yhteisestä parisuhteesta.

      Mutta niinkuin sanot, ollaan niin alussa, että vähän vaikea antaa mitään kovin luotettavaa lausuntoa tästä 🙂

      Tykkää

  4. Kiinnostaa kuulla ihan kaikista ajatuksista ja tunteista mitä tässä uudessa elämäntilanteessa herää. (Ei nyt tietysti ihan kaikesta voi kirjoittaa mutta..) Juuri sillä avoimella, rehellisellä ja oivaltavalla tyylillä jolla olet ennenkin kirjoittanut. 🙂 Vauva-arjesta ja mitä yllätyksiä tai vähemmän yllättävää se tuo tullessaan.

    Tykkää

  5. Moikka kaikille, tässä takana 7 vuotta luomuyritystä ja sitten 5 kertaa ivf ja ei mitään. Rahaa palanut paljon. Nyt tällä kertaa ulkomailla yritys ja tänään kuulin vaimolta positiivinen ja ehkä kaksoset -))))) toivotaan parasta ja pelätään pahinta -))) tässä on jo koettu kaikenlaista voitte uskoa tämän asia tiimoilta. Toivottavasti terve …yksikkö tai monikko. ..Lapset ja äiti -)))) Elkää menettäkö tovoannei vaikka se joskus vaikeata tuntuukin . Tsemppiä kaikille -))))

    Tykkää

Kirjoita kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.