Lapsiystävällisesti töissä – jätskiä vai joustoja?

perhe

Mitä sinulle tulee mieleen sanoista lapsiystävällinen työpaikka? Kenties työpaikka, jossa piipahtaessaan lapset saavat jätskiä ja limsaa? Vaiko työpaikka, jossa on lasten vessa? Tai trampoliini pihalla? Hauskoja olisivat tuollaiset työpaikat ja kenties niitä onkin, mutta vielä lapsiystävällisempi on työpaikka, jossa työskentelevä vanhempi saa kokea olevansa riittävä niin kotona kuin töissäkin.

Ystäväni kertoi muutama viikko sitten tositarinan ei-niin-lapsiystävällisestä työpaikastaan. Hän työskentelee isohkossa organisaatiossa mutta pienessä tiimissä. Tiimin muilla jäsenillä ei ole lapsia. Ystäväni aloitti työpaikassa puoli vuotta sitten ja hän kertoi, että oli itse tuonut työhaastattelussa esille sen, että hänellä on kaksi pientä lasta ja että siitä voi aiheutua tarvetta esimerkiksi työaikajoustoihin. Tähän suhtauduttiin kuulemma ymmärtävästi ja myönteisesti ja hänet palkattiin.

Työ, jota hän tekee, on sen luonteista, että työpäivät voivat välillä venyä yli toimistoaikojen, kun deadlinet painavat. Joskus ystäväni pystyy jäämään yli työajan mutta ei aina. Hänen miehensä tekee epäsäännöllistä työaikaa eikä ole aina iltaisin käytettävissä. Niinpä ystäväni on tämän puolen vuoden aikana joutunut useammankin kerran sanomaan, että joutuu lähtemään hakemaan lapsia hoidosta tai että joutuu olemaan pois töistä, kun lapset ovat kipeitä.

Tiimin muut jäsenet ovat ihmetelleet ääneen sitä, että lapset täytyy hakea ihan niin tarkasti tai että lasten isä ei voi olla kotona, kun lapset sairastavat. Ystäväni mukaan työkaverit ovat tosi mukavia, eivätkä ihmettele asiaa ainakaan avoimesti paheksuen. Kuitenkin hänelle tulee paha mieli ja syyllinen olo.

Tämä saa minut pohtimaan seuraavia asioita. Työkaverit reagoivat ainakin osittain tietämättömyyttään ja kokemattomuuttaan. Lapsettoman voi olla aidosti vaikea ymmärtää sitä hulabaloota, mitä lapsiperheessä pyöritetään. Työpaikan kulttuuri on voinut rakentua ajan myötä sinkkukulttuurin mukaiseksi ja se on voinut olla kaikille ihan sopivaa.

Edellä kuvattu tilanne olisi kuitenkin voitu välttää, jos työpaikalla olisi luotu lainsäädäntöön ja sopimuksiin nojaavat työpaikkakohtaiset pelisäännöt. Selkeät pelisäännöt kertovat kaikille, mitä oikeuksia ja vastuita kullakin osapuolella on. Tässä esimerkkitapauksessa ystäväni tiesi työntekijänä kyllä oikeutensa ja vastuunsa, mutta hänen esimiehensä ja työtoverinsa eivät suhtautuneet niihin olemassa olevina tosiasioina ja oikeuksina.

Lapsi ei halua olla viimeinen, joka haetaan päiväkodista, varsinkaan syyllisyydentunnossaan tuskailevan vanhemman toimesta. Lapsella on myös oikeus sairastaessaan saada läsnä olevan vanhempansa hellää hoivaa sen sijaan, että työpaineissaan painiva vanhempi tekisi yhtä aikaa kaikkea: töitä, ruokaa ja hoitoa, olematta missään niistä aidosti läsnä, saatikka tuottava.

Sen sijaan lapsi, joka saa aikaa ja hoivaa vanhemmiltaan, on iloinen ja onnellinen, mikä puolestaan tekee hänen vanhempansa iloisiksi ja onnellisiksi, mikä puolestaan antaa valtavasti voimia niin kotiin kuin töihinkin. Sitä on lapsiystävällisyys töissä.

Kirjoittaja toimii koordinaattorina Väestöliiton Perheystävällisesti töissä -hankkeessa.

This entry was posted in lapsiperhe, Perhe ja työ and tagged , by Katja Varjos. Bookmark the permalink.

About Katja Varjos

Katja Varjos (sairaanhoitaja, YAMK) toimii Väestöliitossa koordinaattorina Perheystävällisesti töissä -hankkeessa. Hän on toiminut aiemmin projektipäällikkönä Lahden ammattikorkeakoulun Isänä työelämässä-hankkeessa ja Aikuiskoulutuksen ja avoimen ammattikorkeakoulun kehittämishankkeessa sekä sairaanhoitajana ja kuntoutusohjaajana lastenpsykiatriassa. Kattava verkkosivusto aiheesta Perheystävällinen työpaikka löytyy osoitteesta: http://www.vaestoliitto.fi/perhe-ja-tyo/ Maailman paras syy -kampanja www.parassyy.fi