Monille tulee “mentalisaatiosta” mieleen poliisisarja “The Mentalist”, jossa Patrick Jane -niminen mies auttaa poliisia ratkomaan rikokset poikkeuksellisen päättelykykynsä avulla. Patrick ikään kuin lukee konnien ajatuksia vihjeiden ja todisteiden avulla. Kuulostaapa mystiseltä!

Ei kuitenkaan tarvitse olla salapoliisi joutuakseen pohtimaan, mitä toisen mielessä saattaa olla, ja miksi joku käyttäytyy tietyllä tavalla. Sehän on lapsiperheen arkea: pohdimme esimerkiksi, mitä toisen mielessä on hänen ollessaan omissa ajatuksissaan. Tutkimme omia tunteitamme. Mietimme lastemme parasta, jotta heillä olisi hyvä olla. Kiireenkin keskellä! “Lapset toivovat varmasti, ettemme riitelisi.” “Puolisoni haluaisi saada minulta huomiota.” “Kumppanini uskoo, etten ajatellut hänen tunteitaan.”

Tieteellinen ja psykologinen termi “mentalisaatio” tarkoittaa kykyämme ymmärtää omassa ja toisen mielessä olevia tunteita, ajatuksia, toiveita ja haluja. Mikäli meiltä puuttuisi mentalisaatiokyky, emme osaisi ennakoida omia ja toisten reaktioita eri tilanteissa. Ilman mentalisaatiota elämä olisi arvaamatonta.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ajatusten ja tunteiden pohtiminen olisi helppoa. Erityisen haasteellista mentalisaatio on tunnekuohun keskellä. Oman tai toisen käyttäytymisen ymmärtäminen voi tuntua välillä mahdottomalta tehtävältä. Mentalisaatiokyky muodostuu lapsuuden varhaisissa ihmissuhteissa, jolloin yksilölle voi kehittyä myös erilaisia mentalisaatiokykyyn liittyviä pulmia. Jokaisella on kehittämisen varaa itsetuntemuksessa ja kyvyssä ymmärtää toista.

Salapoliisityö on avointa ihmettelyä ja pohtimista, uteliaisuutta omassa ja toisen mielessä olevia kokemuksia kohtaan. Tähän kuuluu myös toisen perheenjäsenen kokemusten kunnioittaminen sellaisina, kuin ne ovat. Salapoliisityö voi toisinaan mennä pieleen, jolloin syntyy väärinkäsityksiä. Silloin on hyvä pohtia asiaa uudelleen ja uskaltaa avoimesti kysyä, mitä toisen mielessä on.

Taitoa kuunnella ja ymmärtää itseä ja toista tarvitaan päivittäin. Näitä taitoja voi myös kehittää esimerkiksi psykoterapiassa. Kun perheenjäsenet oppivat paremmin ymmärtämään toistensa tapoja tuntea ja ajatella, parantuu myös perheen sisäinen kommunikaatio ja ongelmanratkaisutaidot. Kotioloissa voit pohtia esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

• Milloin sinun on helppo tietää, mitä puolisosi tai lapsesi ajattelevat/tuntevat/toivovat/haluavat?
• Milloin tämä on erityisen haasteellista?
• Mikä auttaisi sinua ymmärtämään perheenjäsentesi kokemuksia paremmin?

Lähde: Fonagy, P., Gergely, G., Jurist. E. & Target, M. (2002). Affect regulation, mentalization, and the development of the self. New York: Other Press.

Kuva: http://www.cbs.com/shows/the_mentalist/photos/1001192/only-patrick-jane/49326/