Oletko joskus miettinyt mitä vauvakuume on? Tai oletko pelännyt sitä, että mitä jos sinulle ei tulekaan vauvakuumetta ja elät tavallaan ohi hedelmällisen vaiheesi, koska et koe vauvakuumetta. Tai mitä jos et tunnista sitä vauvakuumetta sitten, kun sinulla se on? Voiko vauvakuumeen järkeillä itselleen? Minä olen pelännyt sitä, etten saakaan vauvakuumetta, vaikka olen aina haaveillut omasta perheestä. Olen myös miettinyt, että mitä jos en tunnista itsessäni vauvakuumetta, sitten kun ja jos minulla se on.

Viimeaikoina olen pystynyt toteamaan, että vauvakuumeen ohi ei voi elää, sen huomaa kyllä. En osaa vastata siihen, tuleeko vauvakuume kaikille, mutta oma pelkoni siitä, ettei se tulisi, on nyt tainnut hälvetä. Nyt lähinnä pohdin sitä, voiko vauvakuumeen järkeillä pois ja herättää sitten paremmalla ajankohdalla uudestaan.

Mitä se vauvakuume sitten on? Varmasti kaikilla, joilla on vauvakuume ollut, on henkilökohtainen kokemus siitä, miltä se tuntuu. Ajattelin seuraavaksi yrittää kuvailla vauvakuumetta.

Vauvakuume on pakottava tarve hoivata. Vauvakuume aiheuttaa tunteen siitä, että haluaa lisääntyä ja tämän kautta antaa sellaista hoivaa, jota ei voi kenellekään muulle antaa, kuin sellaiselle joka on osa omaa itseään. Tällaisen hoivan tunteen kohteeksi ei riitä kumppani tai vaikka koiranpentu; tunnetta ei voi näin tyrehdyttää tai tyydyttää. Tunne on suurimmaksi osaksi psyykkinen, jonkinlainen ahdistus, ja osaksi myös fyysinen, esim. pahan olon tunne. Jostakin vain tietää, että nämä tuntemukset johtuvat kaipuusta antaa jakamatonta huomiota omalle lapselle. Välillä voi tuntea myös jonkinlaista fyysistä kipua, jota on vaikea selittää sen enempää. Tunne vauvakuumeesta voi olla hetkittäistä tai pitkäaikaista tai välillä molempia. Saattaa mennä päiviä ja jopa viikkoja niin, että asiaa ei tule miettineeksi ja sitten yhtenä päivänä tunne taas kolahtaa mieleen erittäin vahvasti; tulee melkein paha olo.

Esimerkiksi tällaista voi vauvakuume olla.