Aamujumppaa

banneri_suomiareena_600x387

Matleena Aitasalo

Kello herättää vartin yli kuusi. Sängystä ylös ja siitä alkaa jo rutiiniksi muodostunut treeni. Ohjelma alkaa pienellä lämmittelyllä ja henkisellä psyykkauksella peilin edessä. Syke nousee kun ohjelma etenee ja liikkeet vaikeutuvat. Kello tikittää ja kertoo kuinka monta minuuttia minulla on aikaa suoriutua. Suoritukseni aikana yritän pysyä rauhallisena, mutta viimeisten minuuttien kuluessa juoksen minkä jaloistani pääsen maaliin eli junaan.

Edellä kuvattu voisi olla huolella suoritettu Crossfit-treeni mutta kyseessä on joka aamuinen lasten päivähoitoon vienti ja töihin lähtö. Minulla päivittäiseen työmatkaan kuluu 2 tuntia aikaa. Ilman puolison kanssa tehtävää yhteistyötä ja isovanhempien apua, suoritteeni olisi vielä tiukempi tai jopa mahdoton.

Työntekoani helpottaa myös kunnallinen päivähoitojärjestelmä. Järjestelmä on kuitenkin rakennettu niin, että vanhempien kanssa tehtävää kasvatuskumppanuutta tulisi pitää yllä sekä aamuisin lasta hoitoon viedessä että iltapäivisin lasta hoidosta haettaessa. Aamuisin kun tyttäreni päivähoitoryhmän ovet aukeavat klo 7:30, ehdin muutaman nopean hihkaisun sanoa hoitajille ja lapselleni ennen kuin ryntään klo 7:49 lähtevään junaan.

Kasvatuskumppanuus esikoisen päivähoidon työntekijöiden välillä sujui viimeksi junasta käsin tekstarilla, kun varasin yhteistä keskusteluaikaa mieheni lähettämän kuvan perusteella. Kuvassa oli päiväkodin seinällä oleva taulukko vapaista keskusteluajoista.

Onneksi myös työnantajani tukee työssäkäyntiäni joustamalla työajoissa. Teen nelipäiväistä työviikkoa. Tuohon yhteen arkivapaaseen pyrin sovittamaan kaikki pakolliset päiväkodin keskustelutilaisuudet, jotka pääsääntöisesti sijoittuvat virka-aikaan. Toisaalta lyhennetty työaika tarkoitta myös pienempää palkkaa.

Tiedän, että käytössäni on useita tukia ja apuja, joilla työssä käymiseni on mahdollista. Koen kuitenkin, että on olemassa myös rakenteita, joita vielä voitaisiin kehittää helpottamaan vanhempien työssä käyntiä. Esimerkiksi työpaikkojen yhteyteen rakennetut päiväkodit, jolloin matka töihin ja päiväkotiin olisi vanhemman ja lapsen yhteistä aikaa eikä tavaran toimitusta muistuttavaa minuuttipeliä.

Vanhempien kokemus työn ja perheen yhteensovittamisen hankaluudesta ei mielestäni ole vain vanhempien uusavuttomuutta arjen hallinnassa ja lasten kasvatuksessa, vaan kyse voi olla myös työelämän muutoksista ja siihen liittyvien tukitoimien uudistamisen tarpeesta. Suomessa nämä tukitoimet ovat varmasti kehittyneemmät kuin monessa muussa maassa, mutta parannettavaakin varmasti olisi, jotta suomalaiset vanhemmat tekisivät edelleen yhtä paljon töitä tulevaisuudessa kuin mitä tilastojen mukaan nyt tekevät.

Myönnän, että joinain aamuina kun onnittelen itseäni junassa aamun suorituksesta, pohdin onko tämä kaikki todella tämän arvoista.

suomiareena_uusilogoVäestöliitto järjestää Porissa Suomi Areenalla keskustelutilaisuuden OMG, nyt on ruuhkavuodet! #perheystävällinentyöpaikka keskiviikkona 16.7. klo 14-15.15.

Tilaisuus pidetään Puuvillan puistossa (Pohjoisranta 11), joka sijaitsee Kirjurinluotoa vastapäätä, Porin Puuvillan edustalla ja sinne kuljetaan Porinsiltaa pitkin.

 

 

 

Kirjoita kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s