Antti Kaikkonen

Väestöliitto on ottanut EU-teeseissään esille useita tärkeitä asioita ja yhteiskunnan kipupisteitä. Yksi niistä on otsikolla ”työtä ja koulutusta nuorille”. Aihe on tärkeä. Suomessa nuorten 15−24-vuotiaisen työttömyysprosentti oli tämän vuoden tammikuussa 21,2 prosenttia. Alle 30-vuotiaista työttömänä on noin 40 000 henkilöä. Luvut vetävät vakavaksi. Vielä vakavampi tilanne on monessa muussa EU-maassa. Espanjassa nuorisotyöttömyys on painajaismaisella 53 prosentin ja Kreikassa jopa 60 prosentin tasolla.

Nuorten työllisyyden ja kouluttautumisen edistämiseksi on luotu Suomessa nuorisotakuu, jonka tarkoituksena on taata työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka alle 25-vuotiaille työttömille nuorille tai alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle. Nuorisotakuu voisi jossain muodossa olla myös EU:n tasolle vietävä malli kamppailuun nuorisotyöttömyyttä vastaan.

Ajatus takuussa on tavoiteltava ja kannatettava. Sen toteuttamisessa on kuitenkin ollut ristiriitaisuuksia ja aukkoja, joita tulisi tilkitä. Samaan aikaan, kun nuoriso- ja koulutustakuuta alettiin toteuttaa, vähennettiin ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja. Paikkaleikkaukset eivät onneksi toteutuneet suunnitellussa mittakaavassa, mutta kuitenkin. Samanaikaisesti kun luvataan koulutustakuun ja tulevaisuudessa oppivelvollisuusiän nostamisen myötä kaikille koulutuspaikka, on nurinkurista, että aloituspaikkoja vähennetään ammatillisesta koulutuksesta ja lukioverkkoa karsitaan. Monelle nuorelle etäisyydet opinahjoon voivat koitua ylitsepääsemättömän pitkiksi.

Nuorisotakuun toteuttamiseen tulee varata riittävät rahat ja sen vääristymiä tulee oikaista. Esimerkiksi työtön alle 30-vuotias voi olla hankalassa tilanteessa; mikäli henkilö on valmistunut jo aiemmin ja ehtinyt olla työelämässä, eivät nuorisotakuun toimenpiteet ulotu häneen samalla tavalla kuin itse kohderyhmään. Sanssi-kortti 700 euron kuukausittaisella palkkatuella on toki hyvä aloite alle 30-vuotiaiden työllistämisen edistämiseksi, mutta nuorisotakuun tulisi kokonaisuudessaan koskea myös kaikkia alle 30-vuotiaita.

Työttömyyden ei tule olla tulevaisuuden tie kenellekään.

Koulutustakuuseen kuuluva Nuorten aikuisten osaamisohjelma (NAO) on tarkoitettu 20−29 -vuotiaille, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Heitä on peräti 110 000 ja heidän asemansa työmarkkinoilla on heikompi kuin koulutusta omaavien. NAOn kautta voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon. Tämä hyvä. Yhtälössä piilee mielestäni valuvika; jo perustutkinnon tehneille NAOn kautta ei ole mahdollista suorittaa lisäkoulutusta eli ammatti- tai erikoisammattitutkintoa. Tämä asia tulisi saattaa toiselle tolalle koulutusmahdollisuuksien ja siten myös työllisyyden parantamiseksi.

Ja vielä loppuun haluan sanoa muutaman sanan nuorten vaikuttamismahdollisuuksista. Ei ole oikein, että nuorten tulevaisuudesta päätetään pienen piirin pöydissä. Nuorten tulee olla luonnollisena ja tasavertaisena kumppanina päättämässä heitä koskevista asioista. Annetaan nuorille mahdollisuus vaikuttaa!

Antti Kaikkonen on Keskustan kansanedustaja ja EU-vaaliehdokas