Yhä useampi isovanhempi  asuu  kaukana  lapsenlapsistaan. Monesti toisessa maassa, jopa toisella mantereella.  Ikävä on kova ja tuntuu, että lapset kasvavat  liian nopeasti isoiksi,  kun heitä ei ehdi näkemään kuin kerran  tai pari vuodessa.

Onneksi on skype! Se on pelastus niin koti-ikävään kuin isovanhempien ja lasten suhteeseenkin.

Mieheni lapsenlapset  asuvat Australiassa.  Sunnuntaisin  meillä skypetetään. Meillä on aamu, mutta Brisbanessa ilta. Lapset ovat käyneet kylvyssä ovat ovat valmiita menemään peiton alle. Mutta ensin vaihdetaan kuulumiset Suomessa asuvan isoisän kanssa.

Skypettämisen jälkeen iskee  aina kova ikävä.  Skypen kautta ei voi ottaa syliin, ei kammata lapsen kylvyn jäljeltä märkää tukkaa eikä peitellä vuoteeseen. Skypettäminen  ei korvaa fyysistä  kohtaamista , mutta on se kuitenkin parempi kuin puhelin tai kirje.  Isoisä näkee lapset ja he isoisän. Kun  vihdoin oikeasti kohdataan niin vaari on jo ”ruudulta tuttu”.

Entäpä jos lapset ja vanhemmat joutuvat elämään kauan kaukana toisistaan. EU:n  takaa työvoiman vapaan siirtymisen maasta toiseen. Moni  Baltian maiden  tai  Itä- Euroopan maan kansalainen on saanut mahdollisuuden muuttaa työn ja paremman palkan toivossa  vaikkapa Englantiin, Saksaan tai Suomeen. Läheskään aina perhe ei muuta mukana vaan lapset jäävät toisen vanhemman tai isovanhempien hoivaan lähtömaahan. Vaikka EU:n kansalaisilla olisikin periaatteessa mahdollisuus muuttaa perheen kanssa  ei se aina kannata taloudellisesti. Elinkustannukset uudessa maassa voivat liian suuret koko perheen tuomiseksi.  Perheelle sopivan tarpeeksi edullisen asunnon löytyminen  voi olla mahdotonta. Entäpä lasten koulunkäynti;  ei ole yksinkertaista  vaihtaa kieltä, maata ja koulua. Moni lähtee vieraaseen maahan yksinkertaisesti tienaamaan. Kun elää itse vaatimattomasti voi lähettää rahaa kotiin ja ehkä jopa toteuttaa talohaaveensa tai jonkun muun unelmansa.

Moni EU:n ulkopuoleltakin tuleva  haluaisi  asettua uuteen maahan ja tuoda perheensä mukanaan. Esteeksi saattaa tulla tulotasovaatimukset. Huonosti palkattua työtä tekevällä ei ole oikeutta perheensä yhdistämiseen.   Ensin teetämme vieraalla työt, jotka itsellemme eivät kelpaa  palkalla, johon emme itse tyytyisi. Toiseksi olemme laatineet sellaiset säännöt, että  ihminen ei saa perhettään luokseen vaikka tyytyisi vaatimattomaan elintasoon

Englannissa on jo kritisoitu  ulkomaille maksettavia  lapsilisiä.  Myös  Suomessa töissä olevien virolaisten vanhempien lapsista Suomi maksaa lapsilisää vaikka lapset asuisivat Virossa. Onko se oikein?   Jos lapsilisillä pystytään edes hieman parantamaan mahdollisuuksia pitää yllä vanhempien ja lasten välistä vuorovaikutusta raha ei mielestäni mene hukkaan.  Vapaa liikkuvuus kuulostaa hienolta, mutta  lapset voivat joutua maksamaan siitä ison laskun.  Skype  voi olla  tarpeeksi, kun ollaan erossa  väliaikaisesti, mutta   liian paljon jää puuttumaan,  jos se on ainoa keino ylläpitää vanhemmuutta.

Helena Hiila-O’Brien (Väestöliiton toimitusjohtaja 2002-14)