Terveisiä työmatkalta. Olen suljettuna keskieurooppalaiseen konferenssikeskukseen neljänsadan muun ihmisen kanssa. Melkein kaikilla naisilla on korkokengät ja vaatteet, jollaisia käyttävät aikuiset, nuorekasta muotia seuraavat naiset. Mulla on tennarit ja vuonna 2008 ostetut leveälahkeiset housut, joissa on niin matala vyötärö, ettei se osu mahan päälle.

Meidän suvun naisten vartalotyyppi elämänvaiheessa, joka sijoittuu nuoruuden ja aikuisiän diabeteksen puhkeamisen väliin, on rantapallo. Pituutemme vaihtelee pitkästä (minä) pätkään (äiti), mutta muuten meitä määrittää aika sutjakka jalkaosasto yhdistettynä aika keskivertoon yläkroppaan ja niiden välissä valtaisana kumpuna pingottuvaan mahaan.

Nyt mahani on vielä mahdottoman tohkeissaan munasolutarhauksesta, munasolujen keruusta ja mistä lie kaikista alkuraskauden elimistön toimintaan aiheuttamista muutoksista plus hotelliruuasta. Näyttää siltä, että voisin millä hetkellä tahansa pyöräyttää potrat kaksoset konferenssihuoneen lattialle. Paitsi ettei se ole kovin todennäköistä raskausviikolla 11.

Seuraavaksi toivoisin sitä vaihetta, jossa raskaana oleva henkilö hehkuu.